Pornoalalla lukuisten nuorten naisten tulevaisuus tuhotaan vain, koska se on kannattavaa liiketoimintaa

Onko hyväksyttävää houkutella nuoria pornoalalle pilaamaan tulevaisuutensa, vain koska siitä saa hyvin rahaa? Nuorille jää vain pelkkä katumus hyväksi käyttämisestä. Monet nuorista aavistavat sen ansaksi, mutta ajatus nopeasta rahasta ja kuuluisuudesta houkuttelevat. Miten media ja mainonta vaikuttavat ajatteluumme ja miksi niiden annetaan pahentaa ongelmaa?

Netflix-dokumentti: Hot girls wanted

Helppo raha ja kuuluisuus houkuttelee

Pornosivuilla käydään enemmän kuin Netflixissä, Amazonissa tai Twitterissä. Pornoalalle tulee joka vuosi tuhansittain 18-20 vuotiaita tyttöjä helpon rahan, elämäntyylin ja kuuluisuuden houkuttelemana. Kaliforniassa kondomin käyttö pornossa tuli pakolliseksi ja siksi monet yritykset siirsivät kuvaukset, esimerkiksi Miamiin.

Tulevaisuuden pilaava ura kestää yleensä 3-6 kuukautta

Pornoalalle virtaa nuoria tyttöjä. Monet heistä tietävät sen ansaksi, mutta nopea raha houkuttelee. He tarttuvat tilaisuuteen ja toivovat parasta. Tyypillisesti uusi tyttö pysyy alalla huonossa tapauksessa vain 1-3 kk, tyypillisesti 3-6 kk ja korkeintaan vuoden. Joskus tyttöä kuvataan ehkä vain kerran ja yleensä noin kuukauden kuluttua asia tulee myös oman perheen, ystävien ja asuinympäristön tietoon, kun kuvat ladataan verkkoon.

Pornoyhtiöt palkkaavat tytön yleensä 2-3 kertaa. Ellei hän ole suuri menestys, hänen pitää ottaa vastaan yhä erikoisempia töitä, voidakseen jatkaa alalla. 40 % nettipornosta kuvaa väkivaltaa naisia kohtaan.

Jäljelle jää vain katumus

Suurin osa ansaitusta rahasta menee työn vaatimaan matkustamiseen, vaatteisiin, kampaamoon ja meikkeihin. Joten yleensä, kun lyhyt ura on loppu, ovat rahatkin loppu. Jäljelle jää vain kysymyksiä ja katumusta. Dokumentissa kohdataan myös alalle päätyneen tytön äiti, isä ja poikaystävä.

Dokumentin katsominen saa miettimään onko raha enää väline ihmistä varten vai onko ihmiset rahan tekemisen välineitä? Onko tämä se mitä me haluamme ja mitä olemme valmiit hyväksymään? Onko totta, ettemme voi puuttua ihmisten myymiseen lain säädännöllä, koska toiminnan takana liikkuvat isot rahat? Jos emme tee asialle mitään, niin tuleeko ongelma poistumaan vai lisääntymään?

Katagoriat: Kuuma, synkkä

Kirjoittajan arvosana 4/5: Kannattaa katsoa

Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista. Välillä on hyvä valita sellainenkin aihe, joka ei lainkaan tunnu siltä omalta jutulta.

Professori: ”Kun varallisuus ja poliittinen valta ovat samoissa käsissä, olemme vaarassa!”

Onko jotain todella pahasti vialla, jos kokopäivätyötä tekevä on talousvaikeuksissa ja joutuu tuntemaan huolta selviämisestään? Tuttu tilanne useissa maissa, Suomi mukaan lukien. Työssä käyvien köyhien määrä kasvaa ja yhä suurempi osa varoista kertyy huipulle, kun harvalukuisten joukko vuorottelee välillä yritysten ja politiikan johdossa. Olemme vakavissa ongelmissa silloin, kun varallisuus ja poliittinen valta ovat samoissa käsissä, toteaa yhteiskuntapolitiikan professori Reich. 

Kuva. Varallisuus ja politiikka.

Huoli varallisuuden keskittymisestä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähyydestä

Kapitalismi kuntoon -dokumentissa Bill Clintonin hallituksen työministeri ja yhteiskuntapolitiikan professori Robert Reich käy läpi seikkaperäisesti nykyisen talousjärjestelmän ongelmia ja siihen liittyviä korjausyrityksiä. Ministeriaikanaan hän teki useita esityksiä tilanteen parantamiseksi.

Ihmiset ovat huolissaan töistään ja palkoistaan. Heistä tuntuu, että he eivät voi vaikuttaa politiikkaa tai taloutta koskeviin päätöksiin, jotka koskevat heitä. Kannattaako talousjärjestelmä valtaosaa järjestelmään kuuluvista vai kannattaako se pientä ryhmää, joka vain kapenee huippua kohti?

Vapaita markkinoita ei ole, sillä talouselämän huipulla olevat määrittävät aina pelisäännöt

Nykyaikainen markkinatalous, kapitalismi nojaa yksityisomaisuuteen ja tavaroiden ja palveluiden vapaaseen vaihtoon. Yleisesti puhutaan vapaista markkinoista, johon hallitusten ei tulisi puuttua. Tosiasiassa ei ole olemassa vapaita markkinoita ilman valtion tekemiä pelisääntöjä omaisuudesta, monopoliasemasta, yritystuista, sopimuksista, konkurssista ja lakien toimeenpanosta. Ja säännöt ovat erilaiset yksityiselle henkilölle kuin vaikka suuryritykselle. Yritys voi mennä konkurssiin, jonka jälkeen sen velat mitätöidään. Miksi tämä ei kuitenkaan ole mahdollista yksityiselle henkilölle?

Työssä käyvien köyhien määrä kasvaa, samalla kun varallisuus kertyy huipulle

Ja kuten on nähtävissä, pelisäännöistä päättävät poliitikot edustavat yhä lisääntyvässä määrin liike-elämän huippua. Jos rikkaimmat voivat muuttaa lainsäädäntöä itseään suosivaksi, mitä luulet käyvän köyhimmille ja keskiluokalle? Työssä käyvien köyhien määrä kasvaa ja yhä suurempi osa varoista kertyy huipulle.

Kuvan lähde: Netflix-dokumentti Kapitalismi kuntoon.

Markkinataloudessa on jotain todella pahasti vialla, jos täysipäiväistä työtä tekevä talousvaikeuksissa ja joutuu tuntemaan huolta selviämisestään. Olemme vakavissa ongelmissa silloin, kun varallisuus ja poliittinen valta ovat samoissa käsissä.

Jos aiot edistää muutoksia omalla aktiivisuudellasi, muista kolme tärkeää sääntöä:

1. Ole sinnikäs ja kärsivällinen, sillä sosiaaliset muutokset eivät tapahdu äkkiä.
2. Puhu ihmisille, jotka ovat eri mieltä kanssasi. Ehkä vakuutut olevasi väärässä tai vakuutat heidän olevan väärässä. Puhu heille!
3. Pidä hauskaa!

Katagoriat: Provosoiva, kohuttu, älyllinen

Kirjoittajan arvosana 5/5: Ehdottomasti katsottava

Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista.

Mitä enemmän tavaraa ja vaatteita, sitä kauemmas se vie meitä onnesta

Black friday on yksi niistä tavoista, joilla meitä yritetään saada ostamaan lisää ja unohtamaan mitä se meille ja ympäristöllemme tekee. Mieliimme syötetään ajatusta loisteliaasta ja seksikkäästä elämästä. Yritämme täyttää elämässämme olevaa aukkoa suurella tavaramäärällä, mutta oikeasti se tekee meidät onnettomiksi.  Elämme tilipäivien väliä ja suunnittelemme, mitä tavaroita ostamme seuraavalla palkalla. Jokainen tavara vie sinulta aikaa ja kuormittaa mieltäsi. Jokainen tavara vie huomiotasi pois tästä hetkestä ja läsnäolostasi omassa elämässä. Kyse on sinun elämästä. Kun tulet tietoiseksi tästä, voit valita paremmin. 

Kuvan lähde: Netflix-dokumentti Minimalism – A documentary About Important Things

Etsimme ja tavoittelemme

Suuri osa elämästämme kuluu automatisoitujen, opittujen tapojen sumussa. Käytämme paljon aikaamme etsimiseen ja tavoittelemiseen, mutta mikään ei oikein säväytä meitä. Uppoudumme etsintään niin syvälle, että se saattaa tehdä meistä onnettomia.

Yritämmekö ostaa tietämme onneen?

"Olin saanut kaiken, mitä oli halunnut ja kaikki oli niin kuin piti. Muut ihmiset ympärilläni pitivät minua menestyneenä. Oikeasti olin onneton. Elämässäni oli iso aukko, jota täytin samoin kuin monet muutkin – suurella tavaramäärällä. Täytin aukkoa ostoksilla ja kulutin enemmän rahaa kuin ansaitsin, yrittäessäni ostaa tieni onneen. Elin palkkapäivien ja tavaroiden vuoksi, mutta oikeasti en elänyt ollenkaan."

Viihe ja markkinointi haluavat meidän ostavan sitä, mitä emme oikeasti tarvitse

Ehkä automatisoitu halu on hyväksi selviämisen kannalta ympäristössä, jossa on puutetta. Mutta nykymaailmassa se tekee meistä sätkynukkeja tai orjia. Se tekee meistä levottomia ja haluamme koko ajan lisää. Lottovoittajat ovat onnettomia. Asunnon omistajilla on kolme autopaikkaa. Olemme riippuvaisia haluamisesta ja teknologian avulla meidän riippuvuttamme pidetään yllä. Elämme illuusiossa, jota vahvistetaan mainonnalla ja medialla. Niillä ajatuksiimme syötetään ajatus loisteliaasta ja seksikkäästä elämästä, niiden toimesta, jotka haluavat lisää rahaa. Ajattelemme alitajuisesti, että mitä enemmän tavaraa meillä on sitä varakkaampia olemme.

Meillä on tarve saada perustarpeet tyydytetyksi, kuten, ruokaa, juomaa, vaatteet ja koti turvapaikaksi. Kuluttamisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, silloin kun todella tarvitsee jotain. Mutta pakonomaisessa ostamisessa ja shoppailemisessa on, koska viihde ja markkinointi haluaa meidän toimivan juuri niin. Moni ei enää näe muita vaihtoehtoja.

Mitä enemmän tavaraa sitä enemmän stressiä

Minimalismi ei ole mitenkään radikaali elämäntapa. Kyse on valinnoista, kuten omistaisitko mieluummin yhden paidan, josta todella pidät vai kaapillisen paitoja, joita et oikeastaan haluaisi laittaa päällesi? Jokainen tavara vie sinulta aikaa ja kuormittaa mieltäsi. Jokainen tavara vie huomiotasi pois tästä hetkestä ja läsnäolostasi omassa elämässä. Kyse on sinun elämästä. Kun ymmärrät sen, että mitä enemmän tavaraa sitä enemmän stressiä, niin alat nauttia tavaroiden vähentämisen tuomasta vapauden tunteesta ja nautit enemmän itse elämästä.

Mikä onkaan minun tyylini ja mistä se ajatus on peräisin?

"27-vuotiaana olin 150 vähittäiskaupan johtaja. Joulukuussa sain puhelun äidiltä. Se meni vastaajaan, koska olin kokouksessa. Illalla huomasin saaneeni monta viestiä vastaajaan. Yksi oli äidiltäni, joka oli ollut raittiina jo jonkin aikaan. Viestistä kuulin hänen juoneen. Viestissään hän sanoi. - Minä tässä, voisitko soittaa takaisin? Hän sanoi, että lääkärit olivat todenneet hänen sairastavan neljännen asteen keuhkosyöpää. Nelostasosta ei yleensä selvitä. Hän kävi kemoterapiassa ja säteilyhoidossa. Äitini makasi sairaalasängyssä ja se oli ensimmäinen kerta aikuisena, kun itkin. Kunpa olisin viettänyt enemmän aikaa hänen kanssaan. Äitini kuolema leijuu yhä ympärilläni. Saman kuukauden aikana avioliittoni on päättymässä. Vaikka maailmani on murenemassa, minulta löytyy aikaa shoppailuun IKEAssa. Kun muutin asunnostani raahaten tavaroita säiliöissä, laatikoissa ja 200 litran jätesäkeissä, ensimmäinen ajatukseni oli tietysti ostaa tavaroita, joita tarvitsisin uudessa kodissani. Haluan asunnon olevan minun tyyliseni, joten tarvitsen myös sopivia koristeita. Mikä onkaan minun tyylini? Kuinka trendikäs olen? Mikä espressokeitin määrittelee minut miehenä? Mitä muuta minä tarvitsen?"

Kuva. Dokumentti Minimalism.  – A documentary About Important Things

- Rakastakaa ihmisiä ja käyttäkää tavaroita, koska tuon vastakohta ei koskaan toimi.

Jos tavara ei tuo lisää arvoa elämääsi, voit luopua siitä

"Ennen elämäni oli niin kuin tuhansien muidenkin. Minulla oli lukuisia kirjoja, elokuvia, kaapit täynnä vaatteita ja kaikkea muuta, mitä olin tuonut elämääni kyseenalaistamatta sitä. Kun aloin päästää irti, aloin tuntea itseni vapaaksi, iloiseksi ja kevyeksi. Nyt kaikilla omistamallani tavaroilla on jokin merkitys ja ne tuovat minulle iloa, eikä mitään ylimääräistä. Jos tavara ei tuo lisää arvoa elämääni, minun on pystyttävä luopumaan siitä."

”Toivoisin, että kaikki tulisivat rikkaiksi ja kuuluisiksi, jotta he tajuaisivat, ettei se ole ratkaisu.” - Jim Carrey

Katso lisää inspiroivasta dokumentista Minimalism – A documentary About Important Things.

Katagoriat: Inspiroiva

Kirjoittajan arvosana 4/5: Kannattaa katsoa

Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista.

Tiedätkö mitä sinun ja minun ei koskaan haluttaisi saavan selville?

Ihmiskauppa, huumekauppa, köyhyys, sodat, rikollisuus, onnettomuudet ja elämälle välttämättömän ympäristön tuhoaminen ovat kannattavaa liiketoimintaa. Ne tuottavat jatkuvasti rahaa, niille jotka sitä eivät tarvitse, mutta haluavat lisää. Nykyiset valtioiden ja yritysten johtajat vannovat vapaan markkinatalouden nimeen. Mutta tiesitkö, että nykyisen kaltainen rahajärjestelmä lakkautettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1835, koska sen huomattiin mahdollistavan häikäilemätön ahneus ja politiikkaan vaikuttaminen? Katso dokumentista Zeitgeist – Addendum lisää totuuksia, joita sinun ei haluttaisi tietävän.

 Kuvan lähde: Netflix-dokumentti: Zeitgeist - Addendum

Rahatalousjärjestelmä on eniten väärin ymmärretty järjestelmä

Sukupolvelta toiselle siirtyvillä sosiaalisilla rakenteilla, on valtava merkitys ymmärryksemme ja näkökulmien muokkaamisessa. Kaikista sosiaalisista järjestelmistä, joihin synnyimme ja jotka meitä ohjaavat, rahatalousjärjestelmä on eniten väärin ymmärretty. Kuinka rahaa luodaan, tavat, joilla sitä hallitaan ja kuinka se todella vaikuttaa yhteiskuntaan, eivät edes kiinnosta suurinta osaa väestöstä.

Maapallolla 1 % omistaa 40 % varallisuudesta. Maailmassa, jossa 34 000 lasta kuolee joka ainoa päivä köyhyyden ja ehkäistävien tautien vuoksi. 50 % maapallon ihmisistä elää alle 2 eurolla päivässä. Jotain on todella perustavanlaatuisesti väärin. Rahatalousjärjestelmän ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta ymmärrämme paremmin maailmaa ja miksi on niin paljon köyhyyttä, riistämistä, huumekauppaa, ihmiskauppaa, elämälle välttämättömän ympäristön tuhoamista ja sotia. Ja miksi työssä käyvien köyhien määrä vain ja ainoastaan lisääntyy, vaikuttaen myös sinuun ja lähipiiriisi.

Rahajärjestelmään liittyvä vaikeaselkoinen lainsäädäntö, talousmatematiikka ja vaikeasti ymmärrettävät termit ovat vain naamio, joilla totuus pidetään salassa enemmistöltä, vaikka kaikki tapahtuu silmiemme edessä ja arjessa.

Vain niin kauan kuin hyväksymme ikuisen ihmisiä ohjaavan velan

1835 Yhdysvaltain presidentti Andrew Jackson lakkautti keskuspankin, joka edelsi FED:iä (Federal Reserve). Jacksonin koko poliittinen ohjelma keskittyi keskuspankin sulkemiseen, todeten seuraavaa: ”Nykypankin röyhkeät yritykset vaikuttaa hallitukseen ovat enteitä siitä mikä kansalaisia odottaa, jos he harhautuvat säilyttämään tämän laitoksen tai perustamaan toisen samanlaisen.” Kansainväliset pankkiirit onnistuivat luomaan uuden keskuspankin vuonna 1913, Federal Reserven. Ja niin kauan kuin tämä laitos on toiminnassa, ikuinen ihmisiä ohjaava velka on taattu.

Velkaan perustuva rahajärjestelmä ja vähimmäisvarantojärjestelmä, joka mahdollistaa pankkien voittojen moninkertaistamisen, heikentää koko ajan yhteiskunnassa olevaa rahaa. Tämä johtaa hintojen nousuun ja siihen, että kilpailemme työpaikoista repiäksemme rahaa rahan lähteestä, jotta voimme maksaa elinkustannukset. Oikeastaan nykyinen talousjärjestelmä on nykyaikainen orjuuden muoto; velkaorjuus. Kenelle sinä oikeastaan työskentelet? Fyysinen orjuus edellyttää, että orjille annetaan koti ja ruoka. Taloudellinen orjuus edellyttää, että sinä hankit ruuan ja kodin itse. 1800-luvulla lakkautettu orjuus oli taloudellinen järjestelmä, jolla varmistettiin työvoima. Nyt sen tilalle on luotu uusi älykkäämpi järjestelmä.

Kuvan lähde: Netflix-dokumentti: Zeitgeist - Addendum

Raha on luotu velan kautta ja kierrätetty käyttöömme erilaisen kaupankäynnin kautta, jonka vuoksi olemme irtaantuneet sen alkuperästä, emmekä ajattele sitä. Ja se kelpaa mainiosti 1 % kuuluville, joille varallisuus lopulta kerääntyy.

Taloudellisen ammattitappajan synty

Dokumentissa haastatellaan Chas. T. Main Inc:in entistä pääekonomistia, joka on myös julkaissut kirjan ”Confessions of on Economic Hitman”. Normaalisti heidän tehtävä oli tunnistaa maa, jolla on resursseja, joita yritykset halusivat, esimerkiksi öljyä. Sitten maalle järjestetään valtava laina Maailmanpankilta tai joltain sen sisarorganisaatiolta. Raha tosin ei koskaan mene kyseiselle valtiolle, vaan Yhdysvaltalaisille yritykselle, jotka tekevät maassa isoja infrahankkeita, kuten sähkövoimaloita, teollisuusalueita, satamia yms. Asioita, jotka enimmäkseen hyödyttävät siinä maassa vain muutamia varakkaimpia. Kuitenkin valtiolle eli maan kansalaisille jää jättimäinen velka, joka osana suunnitelmaa on liian iso maksettavaksi. Jossain vaiheessa taloudelliset ammattitappajat menevät maahan ja ehdottavat että maa antaa todella halvalla öljyä velan hoitamiseksi. Ja antakaa meidän perustaa sotilastukikohta maahanne ja lähettäkää sotilaita tukemaan meidän sotilaita. Lisäksi ehdotetaan esimerkiksi, sähkölaitosten ja vesi- ja jätevesijärjestelmien yksityistämistä ja sitä kautta ne päätyvät kansainvälisten yritysten haltuun. Tämä on IMF:lle ja Maailmanpankille tyypillinen tapa toimia. Velkataakan myötä vaikutusvalta maan hallitukseen lisääntyy ja maa joutuu myymään luonnonvarojaan ja heikentämään sosiaali- ja koulujärjestelmiä. Kuulostaako tutulta?

Samoin heitä käytetään, jos esimerkiksi öljyvaltiossa valtaan nousee henkilö, jonka tavoitteena on jakaa huomattavasti suurempi osa öljystä saatavista varoista kansalaisten hyväksi. Jo muutamalla miljoonalla taloudellinen ammattitappaja saa aikaan kampanjan, jolla henkilö saadaan pois vallasta tai salamurhattua ja tilalle vaihdettua ulkomaalaisille yrityksille suotuisampi tyyppi. Näin on käynyt esimerkiksi demokraattisesti valituille Iranin Mohammed Mossadeghille 1953, Guatemalan presidentti Arbezille 1954, Equadorin presidentti Jaime Roldosille 1981, Panaman presidentti Omar Torrijosille 1981, Venezuelan presidentti Hugo Chavezille 2002 ja monille muille.

Tyhjästä velan kautta luotu muutaman miljoonan panostus on suhteellisen halpa tapa edullisen raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi ja median avulla varmistetaan muun maailman hämääminen todellisista tarkoitusperistä. Oman kansan oloja parantava johtaja leimataan diktaattoriksi, jonka surmaamisesta sitten iloitaan ympäri maailman. Taloudelliset ammattitappajat toimivat itsenäisinä konsulttiyhtiöinä, jotta yrityksen paljastuessa, sillä ei olisi mitään kytköksiä Yhdysvaltojen hallitukseen. Jos taloudellinen ammattitappaja ei onnistu korruptoimaan hallintoa tai saamaan sitä ottamaan jättimäistä lainaa, on seuraavana vaiheena hallinnon kaataminen tai salamurha ja tarvittaessa viimeisenä vaiheena lähetetään armeija maahan. Jos maan armeija on sotimassa kaukana oman valtion maaperältään, on se suorittamassa taloudellista tehtävää ja laajentamassa imperiumia. Yhdysvallat käy sotaa tänäkin päivänä useissa eri valtioissa.

Yritykset ovat modernin ajan kansakuntia

Suurten yritysten ja pankkien johtajat vuorottelevat milloin yritysten johdossa ja milloin politiikassa muuttamassa pelisääntöjä suotuisammaksi. Useat suuret yritykset ovat jo vauraampia, kuin monet hyvinvointivaltiot. Yritykset ovatkin erilaisessa asemassa, tässä velkaan perustuvassa talousjärjestelmässä. Yritys voi mennä konkurssiin ja päästä siten eroon veloistaan. Sama ei kuitenkaan lain mukaan ole mahdollista yksityiselle henkilölle, kunnalle tai valtiolle. Suuryritykset ovatkin modernin ajan kansakuntia ja niiden johtajat todellisia hallitsijoita.

Tervetuloa vapaaseen markkinatalouteen, joka sinut ja minut on ohjelmoitu hyväksymään. Miksi suurimmat voitot rahajärjestelmästä virtaa yksityisille ihmisille, eikä vaikka veronmaksajien omistamille valtioiden keskuspankeille? Kenelle oikeasti teet työtä ja mihin veroina maksamasi rahat oikeasti menevät, koko ajan kiihtyvällä tahdilla?

Kestävä kulttuuri voidaan rakentaa

Kulttuuria voidaan uudistaa arvojen ja maan kantokyvyn näkökulmasta, eikä sen tule perustua yksittäisten ihmisten tai poliitikkojen mielipiteisiin. Jos sotia, köyhyyttä, luonnonvarojen tuhlaamista ja hyväksikäyttöä edesauttavat olosuhteet muutetaan, ne lakkaavat olemasta. Dokumentissa teollinen suunnittelija ja yhteiskuntainsinööri Jacque Fresco esittelee ajatuksia vaihtoehtoisesta resurssipohjaisesta talousjärjestelmästä ja suunnittelemaansa Venus-projektia. Uusi alku on mahdollista heti, kun yhdessä päätämme luopua vanhasta.

Kuvan lähde: Netflix-dokumentti: Zeitgeist - Addendum

Kovia väitteitä esittävän Zeitgeist trilogiaa on kritisoitu lähteiden puutteista. Mutta totuus on usein tarua ihmeellisempää. Eikä savua ilman tulta.

Seuraavassa vähintään yhtä mielenkiintoisessa kirjoituksessa taas on pyritty selvittämään asioita luotettavien lähteiden pohjalta Suomalaisesta näkökulmasta:
http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/02/mina-juoksen-raha-kertoo-mihin-suuntaan.html

” On kaksi tapaa valloittaa kansakunta. Toinen on miekka. Ja toinen on velka” – John Adams v. 1735-1826

”Se että on hyvin mukautunut sairaaseen yhteiskuntaan, ei ole tervettä.” – J.Krishnamurti

Katagoriat: Älyllinen, provosoiva

Kirjoittajan arvosana 4/5: Kannattaa katsoa

Lisää samankaltaisia dokumentteja:

Zeitgeist: The Movie

Zeitgeist: Moving forward

Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista.

Mikä ympäristöaihe saa jopa palkkamurhaajat liikkeelle?

Mikä ympäristöaihe saa jopa palkkamurhaajat liikkeelle? Mistä ympäristöjärjestöt vaikenevat? Mistä aiheesta terveysjärjestöjen johtajat kieltäytyvät antamasta haastatteluja? Aihe, josta presidentti Niinistökin sai sivalluksia, otettuaan siihen edes lievästi kantaa julkisuudessa. Jos uskallat, katso totuus dokumentista, jonka rahoitus keskeytettiin aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Kuva. Netflix-dokumentti: Cowspiracy - Salaisuus kestävän kehityksen takana

Aihe, joka jätetään rauhaan mediassa ja luonnonsuojelujärjestöjen raporteissa

Joka sekunti sademetsää kaadetaan yhden jalkapallokentän verran. Palmuöljyplantaasien tieltä tuhotaan valtavasti sademetsiä ja niitä onkin yleisesti arvosteltu mediassa. Lihakarjan tuotannon lisääminen vaatii kuitenkin viisi kertaa enemmän ja silti se jätetään mediassa ja luonnonsuojelujärjestöjen raporteissa rauhaan. 

Monia turhauttaa, että ympäristöjärjestöt eivät ota lainkaan kantaa ruokavalion ja maatalouden huomattavasta merkityksestä ympäristön muutokselle ja kasvihuonekaasujen osuudessa. Miksi esimerkiksi Greenpeace ei nosta maataloutta esiin lainkaan sademetsien tuhoamisen syynä? Monet, jotka esimerkiksi Brasiliassa julkisesti ottivat ongelman esiin, heidät tapettiin. Monet ihmiset pitävät suunsa kiinni, koska eivät halua olla seuraavia uhreja. 

Laskemalla selviää, että tarvittavan lihan ja maidon tuotanto kestävällä tavalla maapallon väestön ruokkimiseksi ei ole edes mahdollista.

Kuvan lähde: Netflix.

Ketä lait palvelevat, jos totuuden kertomisesta haastetaan oikeuteen?

Dokumentin rahoitus keskeytettiin aiheen arkaluontoisuuden mukaan. Dokumentissa myös haastateltiin miestä, jota vastaan oltiin nostettu useita oikeuskanteita hänen vierailtuaan Oprahin showssa. Jos totuuden kertomisella aiheuttaa haittaa jollekin elinkeinolle, on se Yhdysvalloissa lain vastaista (Patriot act). Kun asia on näin, niin oletko ajatellut kuka omistaa lait? Onko niiden tarkoitus turvata oikeudenmukaisuus vai rahan saanti? Valitsetko rahan vai hengityskelpoisen ilman lapsille ja jälkipolville?

Dokumentti esittää, että lihan ja maidontuotannon vähentämisellä olisi huomattavasti nopeampi ja isompi vaikutus ilmastonmuutokseen kuin, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaloiden pystyttämisellä. 



Kirjoittajan arvosana 4/5: Kannattaa katsoa


Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista. Välillä on hyvä valita sellainenkin aihe, joka ei lainkaan tunnu siltä omalta jutulta. 

Raiskauksia tuetaan kansainvälisten yritysten toimesta

Ulkomaiset yhtiöt ja sijoittajat yritysten takana tukevat rahoituksellaan sotilaallisten joukkojen tekemiä systemaattista, raadollista naisten raiskaamista ja murhia. Iskujen kohteena on jopa alle vuoden ikäisiä lapsia. Yhtiöt himoitsevat Kongon rikkauksia ja mineraaleja, joita käytetään matkapuhelimissa, pelikonsoleissa ja tietokoneissa. Samalla kuluttajille myydään tuotteita vastuullisuuteen verhottuna. Eli kerätäänkö viime kädessä rahoitus kuluttajilta? Myös Suomi mainitaan erittäin epämiellyttävässä yhteydessä. 

Kuva. Netflid-dokumentti City of Joy - Naisten keskus.

Katso Netflix-dokumentti City of Joy - Naisten keskus. Kongolla olisi mielin määrin rikkauksia ja hedelmällinen maaperä, mutta rikkaudet eivät vapaassa markkinataloudessa tule koskaan kuulumaan kansalle. Mieti oletko sinä valmis jatkamaan tämän rahoittamista? Vai olisiko viimein aika kehittää talousjärjestelmää, jonka varjolla soditaan ja tuhotaan elämää tälläkin hetkellä useissa maissa. Media nostaa esiin vain seuraukset, mutta ei taustalla olevia todellisia syitä, koska kenen luulet omistavan median? Kuinka monen sodan kohteena olevan maan hallussa on ulkomaisia yrityksiä kiinnostavia luonnonvaroja? Ovatko sodat vain keinotekoisesti tehtyjä verhoja? Ohjaako maiden politiikkaa enemmän talousjärjestelmän säännöt vai aito halu rakentaa maailmasta hyvä ja oikeudenmukainen paikka elää?

Lajityyppi: Dokumenttielokuva

Kirjoittajan arvosana 5/5, ehdottomasti katsottava.

Orjuus oli taloudellinen järjestelmä - Ja on edelleen

Luulitko, että orjuus on loppunut? Valitettavasti olet väärässä. Katso Netflix-dokumentti 13. lisäys, joka kertoo miten Yhdysvaltain perustuslaki ja talousjärjestelmä mahdollistavat orjatyövoiman käytön aivan silmiemme edessä.

Kuvan lähde: Netflix

Perustuslain poikkeus mahdollistaa orjuuden

Yhdysvalloissa on tilastojen mukaan 5 % maailman väestöstä, mutta 25 % maailman vangeista. Vuonna 1972 maassa oli 200 000 vankia. Nykyisin luku on 2,3 miljoonaa. Perustuslain 13. lisäyksellä orjuudesta tehtiin lain vastaista. Poikkeuksen tähän muodostavat rikoksesta tuomitut. Ja koska perustuslaissa näin todetaan, voidaan sitä myös käyttää hyödyksi. Orjuus oli taloudellinen järjestelmä ja orjuuden lakkauttamisen jälkeen USA:n etelävaltioiden talous romahti. Niinpä sisällissodan jälkeen afroamerikkalaisia pidätettiin massoittain ja hyödynnettiin perustuslain poikkeusta. Mielikuvaa tummaihoisten rikollisesta luonteesta vahvistettiin, esimerkiksi elokuvien avulla.

Vankien määrä lähtee räjähdysmäiseen nousuun

Nixonin kaudella käynnistettiin rikollisuuden ja huumeiden vastainen taistelu, joka lisäsi tummaihoisten vankien määrää vankiloissa. Reagan jatkoi ja vahvisti ohjelmaa edelleen ja käynnisti massavangitsemisen kauden. Käytännössä huumeiden vastainen sota oli sota mustia ja latinoja vastaan. Kielenkäyttö muuttui huomaamattomammaksi ja mediaa hyödynnettiin, esimerkiksi näyttämällä usein tummaihoisia käsiraudoissa uutiskuvissa. George Bushin kaudella vankien määrä ylitti miljoonan rajan. Kovien tuomioiden kannattaminen ja kova linja rikollisuutta vastaan on aina ollut osa menestynyttä presidentinvaalikampanjaa.

Valtio investoi kymmeniä miljardeja lisätäkseen vankien määrää

Kehitys jatkui edelleen Clintonin kaudella rakentamalla lisää vankiloita ja lisäämällä poliisien määrää ja varustelua, kymmenien miljardien edestä. Tämä voi olla mahdollista vain, jos hallituksella on tavoite laittaa lisää ihmisiä vankilaan. Tämä kiihdytti voimakkaasti vankien määrän räjähdysmäistä lisääntymistä. Tuomioista tehtiin helpommin elinkautisia ja tuomareiden harkinnanvaraisuutta vähennettiin määräämällä lailla pakollisia tuomioita.

Kuvan lähde: Netflix

Yhdysvalloissa vankiloiden pitäminen on yksityisten yritysten liiketoimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa sijoittajille. Yritykset ovat mukana tekemässä lakialoitteita, joilla varmistetaan vankiloiden korkea täyttöaste. Tämä onnistuu kriminalisointia ja tuomioiden pituutta lisäämällä. Lukuisat yritykset hyödyntävät vankiloiden ilmaista työvoimaa.

Syytesopimuksella lisätään rikoksesta tuomittujen määrää

Ihmisiä yritetään saada tunnustamaan rikoksia, joita he eivät ole tehneetkään tarjoamalla syytesopimusta, joka takaa huomattavasti pienemmän tuomion. Tämän vuoksi 97 % tapauksista ei päädy koskaan oikeuteen. Jos syytetty ei hyväksy sopimusta, hänet pyritään murtamaan henkisesti kuukauden aikana, vankien ja vartijoiden pahoinpitelyllä. Rikoksesta tuomittu menettää myös äänioikeutensa.

Afroamerikkalaisia on nyt rikosvalvonnan piirissä enemmän kuin 1850-luvulla oli orjia.

Kirjoittajan arvosana 5/5: Ehdottomasti katsottava.

Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista. 

Työpaikkakiusaamisen pyörremyrskyssä

Takana oli tiivis työntäyteinen jakso ja kesälomani oli juuri alkanut. Leikkasin nurmikkoa ja viimeaikojen työpaikan tapahtumat pyörivät mielessäni ja tunsin ahdistusta. Oli mitä paras kesäilta. Istuin terassilla, ihailin kesän vihreyttä - lintujen äänet kesäillassa, lämpö. Silti tunsin itseni surulliseksi. Jotain oli pielessä. Etsin vikaa itsestäni. Oliko suoriutumiseni töissä laskenut? Olinko menettämässä otettani? Olinko ahnehtinut liikaa ja aloin väsyä? Mitä mediassa esillä oleva työuupumus on ja oliko se saamassa minutkin?

Ehkä loman jälkeen kaikki on taas ennallaan

Mietin mitä kaikkea olinkaan taas saanut aikaan kevään ja alkukesän aikana. Nautin työstäni ja tunnen tekeväni jotain merkityksellistä. Teen osaltani maailmasta hieman paremman paikan lukuisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Hymyilin itsekseni, kun mietin kaikkea hyvää palautetta ja hauskoja hetkiä töissä. 

Mielessäni pyöri kaikki negatiivinen kommunikointi ja palaute. Tein kaiken mitä pyydettiin. Kaikki mitä kehityskeskusteluissa sovittiin, toteutuivat. Paitsi ne asiat, joita minä olin toivonut ja ne mihin olin pyytänyt tukea. Tilalle tuli kasapäin mitättömiä, tehtäviä, jotka eivät edes kuuluneet minulle tai yleensä kenellekään. Kaikilta muilta tuli positiivista palautetta ja kiitosta. Yksi alleviivasi sitä, mikä olisi pitänyt olla paremmin. Mistä tässä oikein oli kyse? Kaikki negatiivisuus tuli yhdestä suunnasta. Yhdeltä henkilöltä. Omalta esimieheltä. Katsotaan mitä tuleman pitää, ajattelin. Voi olla, että esimiehellänikin oli vain ollut hankala jakso ja paineita. Ehkä loman jälkeen kaikki on taas ennallaan. 

Pyörre veti minua syvemmälle

Tuleva syksy ja talvi olikin sitten helvetin kylmää kyytiä. Pyörre, joka veti minua syvemmälle. Rimpuilin vastaan. Positiivinen ajattelu ei auttanut. Yritin löytää tilanteesta huumoria. Väsyin, mutta silti minulla oli vielä voimaa nostaa se esille. Esimieheni vieritti jopa omia selkeitä virheitä minun syykseni. Millainen ihminen tai esimies tekee niin? Sellaisen kynsiin olin joutunut. Olen ennenkin havainnut, että jotkut yrittävät korostaa omaa erinomaisuuttaan haukkumalla melkein kaikkia ympärillään olevia. Itsestä, kun ei löydy virheitä.

Olin dokumentoinut kaikki ikävät kohtaamiset ja postit. Ilman niitä minulla ei olisi mitään. Pelkkä tyhjän valittaja, joka ei tee työtään kunnolla. Tein lopulta ilmoituksen esimieheni esimiehelle tilanteestani. Halusin työrauhan ja ilon takaisin. Mutta kaikki voidaan kääntää päälaelleen yhdellä lauseella. Ylemmät pysyivät yhtenä linjana. Arvot ovat pelkkää kulissia, kun on kyse linjan pitämisestä.  Pyysin muistion kirjaamista keskusteluista, mutta asia oli arkaluonteinen. Luottamus on pidettävä talossa. Uskoin siihen ja tilanne vain paheni. Toivoin parasta, sain pahinta. En tiedä enää kauanko jaksan. Itkin usein ja piilotin sen hyvin. Onneksi oli kuitenkin muutama, joille pystyin puhumaan. Uskon, että puhuminen piti minut terveenä. Sain vahvistusta siihen, että tilanteessa oli outoja piirteitä. Kaikki ei tapahtunutkaan vain mielessäni.

Tarina, joka on kirjoitettu ennenkin

Kysyin myös neuvoja kaveriltani, jonka tiesin kohtaavan näitäkin tilanteita työssään. Olen hankalassa asemessa ja valitettavasti en ollut yksin. Tarinani on kirjoitettu ennenkin, eikä sillä tulisi olemaan onnellista loppua. Voin kyllä vetää meidät kaikki syvälle suohon ja väsyttää itseni lopullisesti. Ja palkintona sanoja paperilla, jossa kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin. Silloin tiesin, että minun on päästävä pois. Ehkä muiden takia minun olisi pitänyt tehdä se, mutta en jaksanut. Lisäksi mukana olisi tullut median huomio. Olisin joutunut vetämään synkän varjon niidenkin päälle, jotka eivät sitä ansaitse. Heidän takiaan minun pitäisi se tehdä ja heidän takiaan minun pitäisi se jättää tekemättä. Luultavasti minut lopuksi kivitetään kahdesta suunnasta.

Vaihteeksi taas mennään kunnolla yhden helvetin henkisen myllyn läpi. Ei kipua - ei kasvua. Luulin hallitsevani virtaa, kunnes se kääntyi kohti. Huomenna katson lohikäärmettä silmästä silmään läheltä. Aion taistella viimeiseen asti. Onnistun tai vajoan unen läpi pimeyteen.

Helvetillisen voimakas, älykäs ja miellyttävä

Olin raajarikko. Hengitin enää vain puoleksi. Helppo saalis. Koin taistelevani itseni lisäksi kaikkien muiden puolesta, jotka ovat samassa tilanteessa. Kaikki ne muut. Kaikki ne muut. Et voi antaa vielä periksi. Vielä kerran, on pakko jaksaa yrittää.

Melkein kuin sen kaikista pahimman käskystä, demonit olivat luoneet vastustajani tulivuoren uumenissa, pimeimmässä ääressä. Kaikista ihmisten pahoista ajatuksista, ahneudesta, itseriittoisuudesta ja voittamisen tarpeista. Helvetillisen voimakas älykäs ja miellyttävä olento. Hampaat terävät kuin miekat, hengitys myrkyllinen, katse lamauttava. Syö totuuden ja katsoo muualle. Vastustajana pelottava ajatus. Muistan jostain lauseen, että valitse vastustajasi tarkoin, sillä alat toimia kuten hän. Minulle ei annettu mahdollisuutta valita. Minut valittiin. Ehkä vain erityiset valitaan.

Se oli myrkyttänyt minua jo pitkään ja halusi viedä minut johonkin pimeään, syrjään. Syrjään, jotta se säilyttäisi kasvonsa ja saisi jatkaa kuten ennenkin. Jos se surmaisi minut kaikkien nähden, synnyttäisi se suunnattoman vastavoiman. Minut oli jo lyöty, kunnes huomasin valkoisen kiven. Ylivoimastaan sokaistuneena, lopullista iskua antaessaan, se erehtyi hetkeksi tulemaan liian lähelle. Silloin minä iskin täydellä voimalla. Minulla oli vielä voimaa yhteen yritykseen. Olin kerran ennenkin kaatanut suurriistaa. Yksi mahdollisuus, yksi sekunti ja yksi tappava isku. Yksi laukaus nopeasti liikkuvaan maaliin. Vain yksi mahdollisuus. Saatuani täydellisen osuman, tunsin häviävän pienen hetken iloa saaliistani, mutta kunnioitin sitä. Yksi sekunti ja minä onnistuin. Tällä kertaa tunsin tyhjyyttä ja hämmennystä, siitä mitä olin tehnyt. En olisi halunnut, mutta minun oli pakko. Se oli ainoa mahdollisuus hengittää vielä. Nähdä vielä yksi auringonnousu.

Siinä se oli edessäni haavoittuneena. Tiesin, että minun takiani se ei ehkä tulisi enää lentämään koskaan. Toivoin kuitenkin, että se saisi hoitoa ja löytäisi vielä suojaisan lepopaikan, mihin vetäytyä. Joku, joka auttaa, sillä minä en sitä tule tekemään. Se oli kuitenkin toiminut opettajanani. Se oli guruni. Se oli pakottanut minut nousemaan jaloilleni, taistelemaan ja löytämään itsestäni sellaiset voimat, jotka hämmentävät itseänikin. Juuri oikeat sanat, juuri oikealla hetkellä ja juuri oikealla tavalla. Kiitos, että annoit minulle maailman voimakkaimman aseen. Kiitos myös muille opettajilleni.

Minulla on myös viesti lohikäärmeen kouluttajille. ”Jos haluatte nähdä lohikäärmeenne lentävän, älkää koskaan aliarvioiko haavoitetun voimaa ja halua elää. Olkoon tämä teille opetuksena. Voin tuhota myös teidätkin, jos sitä minulta vaaditte. Kunnioitukseni teitä kohtaan on kadonnut, enkä sitä kaipaa. Tiedän tasan minkä metsän keskellä se suo on, mitä te pelkäätte enemmän kuin mitään. Tiedän millä teidät vedän sinne syvälle, jos sitä haluatte. Minulla on kaikki tarvittava.

Kohtaamme vielä, mutta nyt olen valmis

Tuntuu kuin olisin vahvistunut ja jollain tavalla noussut ylemmäs. Rauha keskelläni ja se voiman tunne. Ennen olin varuillani, milloin ne iskevät taivaalta. Nyt näen niiden liitävän alapuolellani pieninä, kaukana. Tiedän, että siellä niitä on, mutta minä olen nyt se, jota ne eivät haluaisi koskaan kohdata. Kohtaamme kuitenkin, mutta nyt olen valmis lopettamaan sen pelkällä katseellani. Olen vahva, koska minun takanani lepää ihmisten toivo paremmasta. Olen heille kiitollinen. Kiitollinen uskosta ja tuesta. Tiedän, että ilman muita ihmisiä en olisi mitään. Olisin tässä alasti, eikä minulla olisi edes nimeä, enkä osaisi puhua tai kirjoittaa. Ilman teitä, ei ole minua. Ymmärsin puhua ja minua autettiin.

Kiitos uusista resursseista

Tuli seuraava kesä. Tilanne parani hieman, mutta en pystynyt palvelemaan niitä arvoja. En pystynyt sopeutumaan siihen, mikä oli paljastunut minulle näkyväksi. Silloin jätin lopullisesti tämän kaiken taakseni. Taakse jäi paljon pahaa, mutta samalla jouduin luopumaan paljosta hyvästä. Luopuminen oli raastavaa ja muutos pelotti. Mutta uusi mahdollisuus innosti. En muistanutkaan kuinka paljon työstä voi nauttia. Haavat paranivat ja minulla on nyt jotain, jota on vain niillä, jotka ovat käyneet läpi saman. Uusia resursseja, jotka tekevät minusta vahvemman ja joilla voin auttaa muita. Kiitos siitä! Kiitos kokemuksesta! Nyt myös tunnen paremmin omat arvoni.

Toimi näin, jos havaitset tai itse kohtaat epäasiallista kohtelua tai kiusaamista

Kerää aineistoa ja valmistaudu keskusteluihin

• Kirjaa tilanteet, joissa olet kokenut tulleesi kiusatuksi. Näin muistat tilanteet paremmin ja saat kerrottua niistä selkeästi.
• Kerää mahdollinen kirjallinen aineisto (epäasialliset sähköpostit, tekstiviestit).
• Mikäli sinun on helpompi ilmaista itseäsi kirjallisesti, kirjoita kokemuksistasi. Voit antaa kirjoituksesi, esim. esimiehelle tai luottamushenkilölle jo ennen yhteistä keskusteluanne. 
• Mieti, mikä on tavoitteesi tilanteen muuttumisen kannalta. Tavoitteen tulee olla realistinen ja kohtuullinen. Mitä pitäisi tapahtua, että voit jättää asian taaksesi?
• Mieti, mitä olet itse valmis tekemään tilanteen rauhoittamiseksi.
• PUHU tilanteesta kotona, luottamushenkilöstölle, työterveyshuollolle, ystäville. Puhumisen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

(Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus)

Näin toimit, jos sinä tai joku muu kokee epäasiallista kohtelua

• Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut epäasiallisena ja miltä sinusta tuntui. Kerro mikä oli sinun kokemus tilanteesta. Toinen osapuoli varmasti kertoo tapahtumat ja tarkoituksen omasta näkökulmasta, mutta kerro miten eri tavalla sinä koit asian.
• Pyydä häntä lopettamaan ja ilmaise, että et tule hyväksymään tätä.
• Puhu aina toisen käyttäytymisestä, älä ihmisen ominaisuuksista.
• Pyydä tarvitessa työtoveri tai luottamushenkilö tueksesi tähän puheeksi ottamiseen. Jos keskustelun kohteena on esimies, on tukihenkilö ehdottoman tärkeä. Kirjoittakaa keskustelusta aina muistio, vaikka kaikki eivät sitä haluaisikaan tai suostuisi allekirjoittamaan. 
• Jos tuntuu, että asiaa ei osata käsitellä työpaikalla ja haluat viedä asiaa työsuojeluviranomaiselle, keskustele ensin kollegoiden, työpsykologin, luottamushenkilöiden ja henkilöstöhallinnon kanssa. Varmista, että sinulla on täysi tuki ja vahva aineisto ennen kuin lähdet viemään asiaa oikeuskäsittelyyn. Asian käsittely oikeudessa kestää usein pidempään kuin henkirikoksen käsittely.

(Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus)

Muista, että sinulla on oikeus ja velvollisuus puolustaa itseäsi. Huono käyttäytyminen on aina valinta, eikä sitä tarvitse sietää.

- Kurre Kallio

Halusin kirjoittaa tästä aiheesta, koska luulen, että tälläkin hetkellä joku käy läpi saman. Ajattelee samoja ajatuksia ja tuntee samoja tuntemuksia. Ehkä kirjoittaminen on minulle tapa prosessoida tapahtumia. Ehkä siitä on apua jollekin.



AIHEESEEN SOPIVAA MUSIIKKIA

Paula Vesala - Ei pystynyt hengittää

https://www.youtube.com/watch?v=arDg2QilGuU

Haloo Helsinki - Hulluuden highway

https://www.youtube.com/watch?v=gH63tM0lZnM

Juha Tapio - Rakastettu

https://www.youtube.com/watch?v=fNwMl-yYfxM

Opiskeluaikana kärsin yksnäisyyden tunteesta ja väkijoukossa oleminenkin ahdisti

Muistan kokeneeni eniten yksinäisyyden tunnetta, kun nuorempana opiskelin vieraalla paikkakunnalla. Yksi tärkeimmistä perustarpeista on tulla huomatuksi. Välillä saattoi tulla jaksoja, että sitä ei kokenut ja silloin ikävä tunnetila sai valtaa mielessäni.

Lapsuuden kylässäni olin tottunut vierailemaan naapureiden luona aina, jos sattui olemaan tekemisen puutetta ja joutoaikaa. Naapureiden emännät, isännät ja peräkammarin pojat keittelivät kahvit ja siinä vaihdettiin kuulumisia ja ihmeteltiin maailman menoa. Jos harjan varsi nojasi ovea vasten, niin olivat kaupassa tai kirkolla. En muista silloin kokeneeni yksinäisyyden tunteen kurjuutta. Opiskelukaupungissa vieraalla paikkakunnalla ei ollut juuri kenen ovea käydä koputtelemassa. Välillä kävin opiskelukavereiden luona tai käytiin yhdessä katsomassa kaupungin iltamenoja. Mutta, jos en itse ollut aktiivinen, niin eipä juuri kuulunut puhelimen tai ovikellon soittoja. Tai ainakin sitä mielessäni korostin. Muutamia kavereita oli, mutta minulla ei koskaan ollut yhtään tosiystävää, jonka kanssa voisi jakaa kaikki asiat. Yritykset tehdä tuttavuutta vastakkaiseen sukupuoleenkin jäivät aina lyhyiksi, mikä latisti itsetuntoa entisestään. Miksi muut eivät kaipaa seuraani? Mikä minussa on vikana? Näillä aineksilla sai viritettyä itsensä todella surkeaan mielentilaan. Tunne oli todellinen ja se sai minut valtaansa yhä useammin. 


Nuoruudessani kotipuolessa harrastin metsästämistä ja kalastamista. Ihailin maisemia ja nautin metsän rauhasta ja joen äänestä. Usein olin hakemassa saalista yksin useiden kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta. Enkä koskaan tuntenut kärsiväni yksinäisyydestä tai surrut sitä. Mitähän olisi ajatellut, jos sama varis olisi nähnyt minut istumassa tyytyväisenä korvessa kannon nokassa ja sitten toisaalla yli 100 000 ihmisen kaupungissa itkemässä yksinäisyyttä? Yhden lehtijutun arvion mukaan maailmassa on yli miljardi yksinäistä. Voitko kuvitella miljardi yksinäistä itkemässä yksinäisyyttä samaan ja minä mukana?

Yksinäisten tukena auttavassa puhelimessa

Myöhemmässä vaiheessa elämää hakeuduin vapaaehtoistyöhön auttavaan puhelimeen vapaaehtoistyöhön. Huomasin pian, että useat samaa tekevät olivat jollain tavalla saaneet haavoja elämässä ja ehkä nyt kääntäneet ne vahvuuksiksi ja halusivat auttaa. Useat saamistani puheluista koskivat  yksinäisyyttä. Yksinäisyys oli saanut lisää tilaa. 

Aluksi oli vaikea keksiä, miten voisi helpottaa toisen oloa. Eikä minun tarvinnutkaan. Minun tehtävänäni ei ollut ratkaista ongelmia tai antaa terapiaa. Riitti, että olin hetken ajan läsnä toiselle ihmiselle, joka halusi puhua. Joskus kerroin itsekin kokeneeni aiemmin samaa ja joskus sanoin ymmärtäväni, mutta kysyin mitä hän haluaisi mieluummin tuntea? Useille sen miettiminen tuntui auttavan. Mitä haluat tilalle? Monesti sitä saattaa jäädä jumiin siihen mitä ei halua, ettei huomaa ajatella mitä oikeasti haluaa, vaikka juuri se saattaa olla se eteenpäin vievä kysymys itselle. Oletko koskaan miettinyt, mihin tunnetilaan haluaisit muiden ihmisten jäävän sen jälkeen, kun he ovat kohdanneet sinut?

Negatiivinen tunnetila sai ihmiset karttamaan minua ja positiivinen tunnetila veti muita puoleensa

Puhelinkeskustelut saivat tutkimaan yksinäisyyden tunteen luonnetta ja miten se syntyy toisessa tilanteessa tai ihmisessä ja toisessa taas ei. Minulle selvisi, että kaikki se mitä ajattelen ja tunnen sisälläni, näkyy minusta ulos. Muut huomaavat merkit sisäisestä tunnetilastani tiedostamattomalla tasolla. Jos kohtelin itseäni sisäisesti huonosti ja olin surkeassa mielentilassa, ihmiset karttoivat minua. 

Ehkä joskus saatoin tuntea yksinäisyyden tunnetta niin voimakkaasti, että se sai ihmiset luontaisesti välttelemään seuraani ja vei tilannetta väärään suuntaan. Aivot luontaisesti hakevat palkkiota ja karttavat rangaistusta. Kun arvostat itseäsi, pystyt arvostamaan muita ja alat luontaisesti vetämään muiden huomiota puoleesi. Tämä oli tärkeä huomio ja aloin harjoitella asiaa. Mietin joka ilta ennen nukahtamista niitä asioita, joista olin kiitollinen elämässäni, itsessäni tai jotka olivat onnistuneet sinä päivänä. Ja aamutoimilla taas mietin, mitä mukavaa tänään oli tulossa tai ketä mukavia ihmisiä saatan kohdata. Jotenkin se viritti päivää haluamaani suuntaan. Hämmästyin itsekin, kun yhä useammin vieraat ihmisetkin saattoivat vilkaista minua hymyillen. Virnistin ihmiselle takaisin.

Väkijoukossa oleminenkin ahdisti

En ollut koskaan oikein viihtynyt väkijoukossa tai massatapahtumissa. En ole niitä messuihmisiä. Pystyin kyllä sietämään sitä, mutta mieluummin vältin tai siirryin toiseen suuntaan. Ahdistuksen, ärtymyksen ja väsymyksen tunteet valtasivat väkijoukossa nopeasti. Haluan pois täältä. 

Jos ihmisen vetovoimaisuutta ajattelee sisäisen tunnetilan kautta, niin yksinäisyydestä kärsivä ja väkijoukossa ahdistuva on kävelevä sosiaalinen katastrofi. Minä olin se katastrofi. Kuitenkin, jos nyt mietin muiden ihmisten merkitystä elämälleni. Ilman muita ihmisiä, minulla ei olisi vaatteita, asuntoa, ruokaa, tietä tai lämmintä vettä.  Ei edes nimeä, enkä osaisi puhua. 

Luulin olevani itsenäinen, mutta koko ajan olen täysin riippuvainen muista. Nämä ihmiset ovat minulle tärkeämpiä, kuin olin koskaan ajatellutkaan. Onko hyvien tapojen mukaista ahdistua maailman tärkeimpien ihmisten ympäröimänä? Toisaalta minäkin saatan olla jollekin tärkeä lenkki ihmisten loputtomassa verkostossa. Yksi solmu, jonka löysääminen voi aiheuttaa hankaluuksia muille. Kokeilin muuttaa suhtautumista vastaan tuleviin ja meneviin ihmisiin. Aloin puhua heille hyvin hiljaa mielessäni:

"Hyvä, kun sinäkin pääsit tänne."

"Hieno takki!"

"Siistit lasit sinulla!"

"Hiuksesi ovat upeat!"

"Näytät hyvältä!"

"Kiitos!"

"Teillä on selvästi hyvä päivä!"

"Pidän sinusta!"

"Rakastan sinua!

"Silmäsi loistavat!"

"Hienoa, että olet olemassa!"

"Huomaan sinut!"
"Ilman sinua, ei olisi minua."

Ihan mitä ihmeellisempiä kohteliaisuuksia vain mieleeni juuri sillä hetkellä sattui tulemaan. Toistin tätä samaa eri tilaisuuksissa, kuten ostareilla, kadulla, julkisissa kulkuvälineissä, messuilla ja konserteissa. Kun lausuin mielessäni kohteliaisuuksia, en pystynyt olemaan samaan aikaan ahdistunut. Mieleeni palautui myös jossain lukemani näkökulma, jonka mukaan maailman tärkein ihminen on se ihminen, jonka kanssa olet juuri nyt. Menneisyys on vääristyneitä muistoja ja tulevaisuutta ei vielä ole. On vain tämä hetki ja ne ihmiset, joiden kanssa olet juuri nyt. He ovat elämäsi tärkeimmät ihmiset.

Aloin koko ajan voida paremmin väkijoukossa. Kaupoissa olin aiemmin vältellyt myyjien huomiota. Nyt aloin katsella ensimmäisenä kauppaan astuessa, missä on se myyjä, jonka kanssa voisin  ensin jutella tarvitsemastani tuotteesta. Jos näin etsimäni tuotteen liian aikaisin, niin saatoin olla ihan kuin en olisi vielä löytänyt sitä, jotta voisin ensin jutella siitä myyjän kanssa.

Hiljalleen se menetti merkityksensä olinko yksin vai väkijoukossa. Tunsin yhä useammin olevani kotona ja ajattelevani, että voisin vaikka asua täälläkin. Olin muuttanut ajatteluani ja maailmani muuttui mukana.

Jälkeenpäin pystyin huomaamaan, mitä olin aiemmin ajattelullani luonut

Myöhemmin kiinnostuin vielä enemmän ajattelusta ja sain tietoa siitä, miten sisäisten mielikuvien rakenteita muuttamalla tai sisäistä keskusteluani muuttamalla pystyin itse vaikuttamaan tunnetilaani sillä samalla hetkellä. Jos tein positiivisesta mielikuvasta isomman ja värikkäämmän tai siirsin sitä lähemmäksi, se tuntui vielä paremmalta. Jos taas hävitin ikävän mielikuvan kauemmaksi tai otin siitä värit pois, tunnetila vaimeni tai hävisi kokonaan. 

Samoin pystyin muuttamaan sisäisen keskustelun ääntä lempeämmäksi tai humoristiseksi. Surkeimmat mielikuvat rutistin pieniksi paperimytyiksi ja heitin ne tarpeettomana olan taakse unohdukseen. Huomasin ajatusteni rakenteiden ja tunnetilojen välisen yhteyden ja ennen kaikkea sen, että niitä pystyikin muuttamaan.  Ellen välttämättä itse halunut velloa murheen ja kyynisyyden suossa. Hyödyntämääni tekniikkaa kutsutaan kuulemma ajatteluksi. Oman mielen sisustussuunnittelua. Huomasin, että olin 100 % vastuussa omasta tunnetilastani sillä hetkellä. Miksei siitä kukaan huomannut kertoa jo 30 vuotta sitten?

M-kokoinen yksinäisyys

Termi yksinäisyys on brändätty hyvin. Useimmat tuntevat sen ja se saa reilusti palstatilaa. Minäkin mietin ja kirjoitan siitä. Loppujen lopuksi yksinäisyyttä ei ole edes olemassa. Sitä ei voi laittaa laatikkoon eikä kottikärryyn. Ei ole sinistä, punaista tai moniväristä yksinäisyyttä. Ei ole S, M tai L-kokoista yksinäisyyttä. Se on vain sitä, että tunnen itseni surulliseksi, jos ajattelen tätä hetkeä tietyllä tavalla. Se on mahdollista vain juuri tietyllä tavalla mielessäni. Suurimman osan elämästä meistä jokainen on tavallaan yksin omien ajatusten kanssa. Jotkut eivät ole tottuneet siihen, ettei koko ajan ympärillä ole muita ihmisiä tai jotain tekemistä aivoille, siksi se saattaa tuntua aluksi häiritsevältä. Niin oli käynyt minullekin. 

Muistot voivat helposti vääristyä tai muuttua

Opin myös, että yksinäisyyden murehtiminen tai korkean paikan kammo on aivojen kannalta sama asia kuin muisto. Kun muisto syntyy tapahtuu aivoissa solujen välillä rakenteiden muutoksia. Siis ihan fyysisiä uusien rakenteiden syntymistä. Ja, jos otan muiston tietoiseen käsittelyyn, se altistuu aina muutoksille ja rakenteet muuttuvat. Kun koen jotain negatiivista, syntyy rakenteita tai ne muuttuvat. Ja samaa tapahtuu, kun koen jotain positiivista tai ajattelen tapahtumia. Siksi muistot vääristyvät helposti. Ne voivat voimistua tai laimentua. Eli voin myös tietoisesti vaikuttaa siihen, että muistoon liittyvä tunnetila olisi minulle hyödyllisempi. Voin itse voimistaa tai laimentaa niitä, jos haluan. Ilman diagnoosia tai pillereitä. Ilman sivuvaikutuksia. Kuinka tärkeää sitten onkaan, miten mielessään ajattelee tulevasta tapahtumasta, esimerkiksi työhaastattelusta tai esiintymistilanteesta? Onko se vain tilaisuus tavata ja keskustella mukavien ihmisten kanssa tai jotain muuta?

Kaikki tunnetilat ovat tärkeitä

Lisäksi tärkeä oppi oli tunteiden kunnioittaminen, koska niillä on yleensä jokin viesti. Ei ole järkeä vältellä kaikkia ikäviä tunnetiloja, vaikka niin voisikin tehdä. Haluan, että minua välillä harmittaa tai olen surullinen. Ne tekevät meistä ihmisiä. Ikävä tunne saattaa olla viesti keholtani ja alitajunnaltani, että minun pitää tehdä jotain, että asiat sujuvat paremmin. Varmistaa, että olen riittävän valmistautunut jatkamaan. Ja kun olin ottanut viestin vastaan ja käsitellyt sen, niin ei ollut enää tarvetta murehtia asiasta. 

Ikävilläkin tunteilla on merkitys. Ilman niitä ei edes voisi tietää toimivansa arvojensa vastaisesti tai moraalisesti väärin. On ihan hyvä suhtautua huolella vaikka myrkyllisiiin asioihin, hengenvaarallisiin paikkoihin tai laitteisiin. Joitakin asioita pitääkin varoa. Mutta on ihan eri asia, onko minun pakko joutua tiettyyn tunnetilaan tietyssä tilanteessa vai voinko valita. Ymmärrän nyt, että olen kuitenkin siitä täysin vastuussa.


Ymmärrän nyt myös paremmin, että pelkkä harjanvarsi ovea vasten on jonkun toisen ihmisen merkki minulle siitä, että hän välittää. Koska olet tärkeä.


- Kurre Korpi

Kirjoittaja on opiskellut yliopistossa ja toiminut tutkijana ja kouluttajana. Nykyään hän yrittää paremmin ymmärtää elämää, ihmisyyttä ja ajattelua, eikä edelleenkään tiedä mistään mitään, eikä missään nimessä saisi antaa neuvoja kenellekään. Tahto on kuitenkin hyvä ja mieli kohtalaisen harmiton.



AIHEESEEN SOPIVAA MUSIIKKIA

Pyhimys - Kynnet, kynnet

https://www.youtube.com/watch?v=_OnfKIai_ns

Dynoro & Gigi D`Agostino - In My Mind
https://www.youtube.com/watch?v=slIolom78I8