sunnuntai 12. elokuuta 2018

Netflix-dokumentti: The True Cost

Lajityypit: Dokumenttielokuvat, yhteiskunta- ja kulttuuridokumentit 


Dokumentti kertoo, kuinka sidoksissa olemme pitämiemme vaatteiden tekijöiden elämään





















Kuva. True Cost on tarina vaatteista (lähde: Netflix)

Vaatteita tulvii koteihimme ja kaappimme täyttyvät niistä. True cost on tarina vaatteista, niiden tekijöistä, käyttäjistä ja niiden vaikutuksesta maailmaan. Se kertoo, kuinka sidoksissa olemme pitämiemme vaatteiden tekijöiden elämään. 


Pahimmillaan yhdessä vaatetehtaan onnettomuudessa kuoli yli 1000 työntekijää 

Vielä 1960-luvulla 95 % Yhdysvalloissa myydyistä vaatteista oli valmistettu kotimaassa. Tänään luku on enää 3 %. Loput on ulkoistettu kehitysmaihin, joissa palkkataso on alhainen ja se pidetään alhaisena. Vaatteiden hinta kuluttajille on vuosien saatossa laskenut. Ja toisaalta kustannukset eivät ole laskeneet, vaan ne ovat nousseet. Työntekijä on siis ainoa, jonka kohdalla tuotantoa kiristetään. Työturvallisuudesta tinkimisestä on tullut hyväksyttyä nykytoiminnassa ja vaatetehtaissa on ollut useita vakavia onnettomuuksia. Pahimmillaan yhdessä onnettomuudessa kuoli yli 1000 vaatetehtaan työntekijää, vaikka he jatkuvasti toivat esiin turvallisuuspuutteita omistajille.

Aiemmin oli kaksi tai neljä vaatesesonkia, vuodenaikojen mukaan. Nykyään on 52 sesonkia. Pikamuoti pyrkii jatkuvasti tuomaan uutta liikkeisiin, jotta niitä myytäisiin yhä enemmän. 

















Kuva. Pikamuodilla lisätään myyntiä (lähde: Netflix)


Emmekö enää välitä toisista ihmisistä?

Suurin huolen aihe ei ole matalat hinnat ja palkat, vaan se ettemme enää välitä toisista ihmisistä, jotka ovat kaukana meistä. Vaateala kerää valtavat voitot muutamille ihmisille, kuitenkaan se ei takaa työntekijöilleen turvallisuutta tai toimeentuloa.

Vaatetyöntekijän minimipalkka Bangladeshissa on alle kolme dollaria päivässä. 85 % työntekijöistä on naisia. Samaan aikaan valtaosa meistä on tyytyväisiä, kun uutiset kertovat meille talouskasvusta.


Puuvillan viljelijät velkaantuvat siementen ja kemikaalien hankinnoissa

Vaatteiden valmistusketju alkaa puuvillan viljelystä. Valtaosa puuvillasta on geenimuunneltua ja siementen sekä kemikaalien myyntiä hoidetaan monopoliasemasta. Köyhille viljelijöille tämä tarkoittaa, että siemenet maksavat 170 kertaa enemmän kuin ennen ja he joutuvat ottamaan velkaa siementen ja tarvittavien kemikaalien hankintaan. Esimerkiksi Intiassa puuvillan viljelyssä käytettävät torjuntakemikaalit taas aiheuttavat syöpää, muita sairauksia ja mielenterveysongelmia. Ja tietysti kemikaaleja myyvät yhtiöt myyvät myös lääkkeitä kemikaalien aiheuttamien sairauksien ja syöpien hoitoon. Ihmiset ja luonto häviää aina, samalla kun yhtiöiden taloudelliset voitot lisääntyvät. 16 vuodessa 250 000 Intialaista maanviljelijää on päätynyt itsemurhaan.


Valintoja, joilla on merkitystä

On muistettava, että mainostaminen on yksi propagandan laji, jolla meitä ohjataan tekemään valintoja. Valintoja, joilla on merkitystä. Suurten vaatemerkkien edustajat kieltäytyivät kaikista haastatteluista dokumentin tekemisen aikana.


Kirjoittajan arvosana 5/5: Ehdottomasti katsottava.


Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista. Välillä on hyvä valita sellainenkin aihe, joka ei lainkaan tunnu siltä omalta jutulta. Osa dokumenteista on luonteeltaan provosoivia ja aina kannattaa myös itse selvittää faktat ja onko se totta myös omassa ympäristössä.