Antikristuksen hyytävä ennustus

”Jumala on kuollut ja pysyy kuolleena. Ja me olemme hänet surmanneet. Pyhin ja mahtavin, mitä maailma on tähän saakka omistanut, on vuotanut kuiviin meidän silmiemme alla. Kuka pyyhkii meistä tämän veren?”

Kuva.  Netflix-dokumentti Modernin maailman nerot: Nietzsche.


1882 Friedrich  Nietzshce ennusti kriisiä tulevaksi. Kriisiä, jonka hän uskoi olevansa vertaansa vailla, ja joka saisi alkunsa Jumalan murhasta. Näillä sanoilla hän ennusti epäuskon aaltoa kristinuskoa kohtaan Euroopassa. Ja brutaalit sanat, joita hän käytti, ennustivat hirvittäviä seurauksia. Nietzsche näki järkyttävän selkeästi, että uskonpuute veisi pohjan moraaliarvojen auktoriteetilta, jotka olivat tukeneet eurooppalaista yhteiskuntaa jo parin vuosituhannen ajan.

Friedrich Nietzsce oli luterilaisen pastorin poika ja nuorena poikana hän oli erittäin harras. Friedrichin ollessa vasta 4-vuotias, hänen isällään puhkesi tappava aivosairaus ja isästä tuli henkisesti sairas. Tämä repi Friedrichin lapsuuden hajalle. Isän kärsimys jätti pysyvät jäljet. Lopulta Friedrich käytti koko aikuisikänsä hyökätäkseen kaikkea kristinuskon edustamaa vastaan. 

Yksi 1800-luvun vaarallisimmista ajattelijoista

Nietzshce oli nerokas ja varmasti 1800- luvun yksi provosoivimmista ajattelijoista. Vielä sata vuotta aiemmin hänet olisi luultavasti poltettu roviolla, esittämienstä ajatusten vuoksi.

Myöhemmin Nietzscen filosofiaa vääristi omiin tarkoitusperiinsä Adolf Hitlerin johtama kolmannen valtakunnan hallinto. Hallinto, jonka edustamia asioita Nietzsche itse olisi halveksunut. Kirjassaan Näin puhui Zarathustra, hän esitteli yli-ihmisen käsitteen. Yli-ihmisellä Nietzsche tarkoitti ihmistä, joka ei ole enää riippuvainen epäaidoista ulkoisista tavoitteista, joita yhteiskunta, vanhemmat tai uskonto antavat. Kirja on vertauskuva itsensä ylittämisen tärkeydestä.

Nietzsche inhosi nationalismia ja vastusti äänekkäästi antisemitismiä. Pahuus rakastaa kaikista eniten tyhjiötä ja filosofin nokkelia ja monitulkintaisia aforismeja. Nietzsche aavisti, että hänen nimiinsä tultaisiin tekemään pahoja asioita. 

Nietzshe kuoli vuonna 1900. Hänen itsensä hylkäämä teos kuitenkin julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen maailmaa järkyttävin seurauksin. Hänen siskonsa halusi hyötyä tämän elämäntyöstä ja maineestaan ja julkaisi muistiinpanoja kokoelmana Tahto valtaan. Ennen julkaisua Elisabeth muokkasi veljensä tekemiä muistiinpanoja sopiviksi omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä. Elisabeth tuki natseja ja alkoi liehitellä puolueen johtoa. Itse Adolf Hitler vieraili Nietzschen kodissa vuonna 1934 . 

Se mikä ei tapa, vahvistaa

”Jos etsit mielenrauhaa ja onnellisuutta, usko. Jos tahdot olla totuuden oppilas, tutki.” Nämä olivat filosofin sanat siskolleen 1865. Nietzsche uskoi, että meidän tulisi valita, ketä haluamme olla, kuinka haluamme elää elämäämme ja sitten rakastaa valintojamme.

Ihmisen ei pitänyt tulla armahdetuksi kärsimyksestä, kuten kristinusko opetti. Eikä kärsimystä tullut myöskään välttää. Sen sijaan se piti omaksua ja ottaa haltuun. Elääkseen täyttä elämää, pitää ottaa kärsimyksen riski ja selviytyä siitä. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa”, on Nietzscen tunnetuimpia sanontoja. Ja sen hän joutui todella punnitsemaan omassa elämässään. Hän joutui itsetuhoisten ajatusten valtaan tullessaan kahdesti torjutuksi kosiessaan rakastamaansa nuorta naista. Myöskään pitkään työstetty kirja ei myynyt, mikä aiheutti taloudellista ahdinkoa. Lisäksi välit perheenjäseniin olivat tulehtuneet.

Hyvän ja pahan tuolla puolen

Nietzschen suurin pelko olivat ”Viimeiset ihmiset”, jotka olivat kääntäneet selkänsä haastaville ihanteille, mutta tunsivat olevansa onnellisia. He tekevät kaikkensa rajoittaakseen liiallista iloa tai surua. Heidän huolensa ovat tyhjänpäiväisiä ja itseriittoisia. He elävät arkaa ja keskinkertaista elämää ”mukavuuden uskonnossa” ja väittävät itselleen olevansa onnellisia, yrittämättä edes tavoitella elämän tarkoitusta. 

Oliko tämä filosofin esittämä kauhukuva samalla osuva kuvaus nykymaailmasta, joka vieroksuu korkeampia arvoja ja juhlii tavanomaisuutta? Elämmekö jonkun muun valmiiksi suunnittelemassa putkessa, edes miettimättä sen tarkoitusta?


”Kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun” - Friedrich Nietzsche

Netflix-dokumentti Modernin maailman nerot: Nietzsche, esittelee Friedrich Nietzschen tarinaa ja filosofioita kiinnostavalla tavalla.

Kirjoittajan arvosana 5/5: Kannattaa katsoa

1800-luvun lopun suurten ajattelijoiden keskeisimmät vaikutusalueet:

• Karl Marx hyökkäsi sosiaalista ja taloudellista järjestystä vastaan.
• Friedrich Nietzsche kävi käsiksi kristilliseen moraaliin.
• Sigmund Freud kyseenalaisti ihmisen perusolemuksen.