maanantai 5. helmikuuta 2018

Minä juoksen - raha kertoo mihin suuntaan ja kuinka kiireesti

Yhtenä selvänä iltana keskeytin suorittamisen, laskin kännykän alas ja aloin ajattelemaan rahaa. Tarkemmin ilmaistuna aloin ajatella rahan vaikutusta minun elämässä. Ja tähän oravat pyörässä otsikkokin sopii mainiosti.

Joskus, jos puhun ääneen näistä päätelmistä, niin ihmiset saattavat sanoa, että mene jonoon ja hae itsellesi juotavaa niin kuin muutkin ihmiset. Älä ajattele liikaa. Koska kuitenkaan maksa ei olisi kestänyt sitä ajatusten virtaa, päätin siis kirjoittaa puhumisen sijaan. Aivojen turruttamisen lisäksi jatkuva asioiden suorittaminen on myös mainio tapa suojata itsensä ajattelun aiheuttamilta haavoilta. Jos luet tämän ensimmäisen jutun loppuun, niin ymmärrät kyllä paremmin mitä tarkoitan.



(kuva Pixabay)

Joissain kirjoituksissa minua ärsyttää, etten oikein tiedä mikä osa on faktaa ja mikä kirjoittajan mielipiteitä tai päätelmiä. Tässä aiheessa koin tarpeelliseksi tehdä sen itselle ja sinulle helpoksi. Vaikkakin, kuten Janne Saarikivi kirjeessään toteaa kaikenlaisen tietämisen olevan aina vain todellisuuden jäsentämistä sen mukaan, jonka uskomme olevan todella tärkeää (Kirjassa Ainoa mikä jää).

Käyn työssä, jotta saan rahaa elinkustannuksiin

päätelmä
Minä käyn työssä, jotta saan rahaa perheeni perustarpeita varten, kuten ruokaa, vettä, sähköä, rahaa liikkumiskustannuksiin sekä kulutus- ja asuntolainojen takaisin maksamiseksi.
fakta
Julkisten tilinpäätöstietojen perusteella käyttämilläni elintarvekekaupoilla, esimerkiksi S-ryhmällä ja Keskolla, energiayhtiölläni, useimmilla suurilla työnantajilla, asuinkunnallani ja Suomella on velkaa.
päätelmä
Siis, kun asun, käyn työssä, ostan ruokaa ja sähköä tai maksan veroja, niin osallistun omalla panoksellani myös muiden ottamien velkojen ja korkojen maksuun.


Lähteet:
Yritysten tilinpäätöstiedot 2016, valtionvelka.fi


Kenelle oikein teen töitä ja myyn aikaani?

Kenelle loppujen lopuksi maksan? Kenen hyväksi teen siis työtä? Viime kädessä aika on se mitä minulla on tässä elämässä. Ja aika on minulle arvokasta, koska sitä on vain rajallinen määrä. Kun teen työtä jollekin palkkiota vastaan, asetan arvon ajalleni. Kenen hyväksi oikein myyn aikaani?


Mitä raha on?

Jotta oman käyttäytymisen ymmärrykselle tulisi mahdollisuus, olisi varmasti aluksi hyvä kaivaa hieman syvemmältä, mitä raha oikeasti on. Siis muutakin kuin satunnaisesti näkyvät setelit ja kolikot lompakossa tai numerot tietokoneen ruudulla.


fakta
Suomen Pankki laskee liikkeeseen Suomessa tarvittavat setelit Euroopan keskuspankin luvalla. Seteliraha on keskuspankin velkakirja setelin haltijalle.
fakta
Pankkitalletus tai säästö puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.
fakta
Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle.
päätelmä
Velkojen lisääntyminen siis on rahan määrän lisääntymistä.
Lähteet:
suomenpankki.fi, Suomen Pankin vuosikertomus 2016, euro.fi


Pitää siis ottaa selvää velasta. Velkaa on kyllä kertynyt ja sen lyhentäminen on tuttua hommaa. Kenellehän Suomi muuten on velkaa?



Suomen velka, jota minäkin maksan


fakta
Suomen valtiolla on tällä hetkellä neljätoista päämarkkinatakaajaa:
  • Bank of America Merrill Lynch  (USA)
  • Barclays Capital  (Iso-Britannia)
  • BNP Paribas  (Ranska)
  • Citigroup  (USA)
  • Crédit Agricole (Ranska)
  • Danske Bank (Tanska)   
  • Deutsche Bank (Saksa) 
  • Goldman Sachs (USA) 
  • HSBC (Iso-Britannia)
  • J.P. Morgan (USA)  
  • NatWest Markets (Skotlanti)  
  • Nomura (Japani)
  • Nordea (Ruotsi)
  • Société Générale (Ranska)



fakta
Tyypillisiä valtionvelan takana olevia sijoittajia ovat esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt, keskuspankit, sijoitusrahastot ja liikepankit. Suurin osa sijoittajista on Suomen ulkopuolelta.


Lähde



Mitä tapahtuu, kun valtio ottaa velkaa?

fakta
2017 Suomen valtion budjetti oli n. 55 Mrd. Lisävelkaa esitettiin otettavaksi 5,5 Mrd.
fakta
Kun päätös valtion velan lisäämisestä on tehty, Valtiokonttori laskee uusia velkakirjoja liikkeeseen päämarkkinatakaajina toimivien pankkien välityksellä.
fakta
Pankki, jonka haltuun velkakirja päätyy, tekee tilikirjauksen eli luo tarvittavan rahamäärän.
fakta
Pankilla tulee olla yleensä myönnettävästä lainasta 1 % vähimmäisvarantona omaa pääomaa.
fakta
Tilikirjauksena luotua ”talletusta” vastaan pankki voi myöntää edelleen uusia lainoja.
päätelmä
Näin liikkeellä eli markkinoilla olevan rahan määrä siis lisääntyy lainojen annon myötä.


fakta
Lainan myöntänyt pankki saa oikeuden periä lainan määrän lisäksi korkoa.
fakta
Talousarvion mukaisesti vuoden 2017 aikana korkoa valtion veloista maksettiin 1,3 miljardia.

päätelmä

Kaikki liikkeellä oleva raha on velkaa eli velan korkojen maksu tapahtuu aina omasta tai muiden ottamasta lainarahasta.
päätelmä

Maailmanlaajuisesti korkomenojen noustessa, kasvaa markkinoilta korkoja varten kerättävän rahan määrä, mikä tekee liikkeellä olevan rahan tarjonnasta hiljalleen yhä niukempaa. Niukkuus ohjaa meitä käyttäytymään eri tavoilla rahan keräämiseksi ja sen säästämiseksi. Niukkuuden merkitys kasvaa väestöryhmissä, joilla on vain vähän rahaa käytettävissä.


Lähteet:
Hallituksen esitys talousarviosta 2017, valtionvelka.fi, Laki luottolaitostoiminnasta 610/2014, Laki saatavien perinnästä 22.4.1999/513, suomenpankki.fi


Valtion velan luonteesta

haastattelu
Taloustieteen Nobelisti Paul Krugmanin mukaan:
Valtion velka ei ole sama asia kuin yksityisen henkilön velka. Todellisuudessa lainan absoluuttisella määrällä ei ole juurikaan merkitystä, koska valtion oletetaan olevan olemassa ikuisesti. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan. Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät ja velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa. Tärkeintä on säilyttää luottamus talouden hoitoon ja se, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin verotulot.

haastattelu
Suomen Pankin rahapolitiikkaosaston päällikkö Tuomas Välimäen mukaan taas valtion velka täytyy maksaa takaisin aivan samoin kuin jos kyseessä olisi mikä tahansa yksityinen taho. Vaikka Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki ovatkin lisänneet selvästi osuuksiaan valtion velasta.
päätelmä
Talouden asiantuntijoillakin on erilaisia käsityksiä velan luonteesta, joten epäselvyyttä voisi olettaa olevan myös tavallisten palkansaajien keskuudessa.
päätelmä
Joka tapauksessa valtion korkomenojen kasvaessa, kasvaa tarve nostaa yrityksiltä ja kansalaisilta kerättäviä maksuja.
päätelmä
Lopulta tehdyn työn tai myynnin tuloksena ansaittua rahaa päätyy siis lopulta sille, jolla on oikeus myöntää luottoa ja sitä kautta oikeus periä korkoa ja luotonhoitamiseen liittyviä maksuja.


Lähteet:
Suomella on lähes 100 miljardia velkaa, jota ei tarvitse maksaa pois, https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/suomella-on-lahes-100-miljardia-velkaa-jota-ei-tarvitse-maksaa-pois/6022610#gs.3IRDFnk, viitattu 29.8.2017.
Suomen Pankki on jo valtion suurin velkoja – keskuspankeilla sama tahti muissakin EU-maissa, http://www.hs.fi/talous/art-2000002909540.html, viitattu 29.8.2017.



Mitä tapahtuu, kun minä otan velkaa?

fakta
Kun minä otan esimerkiksi asuntolainan, pankki tekee lainasummasta tilikirjauksen ja näin uutta rahaa syntyi.
fakta
Kun maksan velkaa takaisin, velan oton kautta syntynyt raha lakkaa olemasta.
fakta
Lainasumman lisäksi minun on hankittava pankin perimä korko ja kulut. Minun siis on hankittava rahaa enemmän kuin sitä syntyi.
fakta
Lisäksi pankki katsoo tililleni tulleet rahat talletuksena ja voi käyttää niitä muiden lainojen myöntämisessä ja voi taas ansaita edelleen lisää korkotuloja sekä luottoon liittyviä kuluja.
fakta
Pankilla on myös laillinen oikeus lunastaa reaalinen omaisuus, jos velallinen ei pysty maksamaan velkaa.
päätelmä

Toisaalta pankilla ei alun perinkään ollut lainaamani rahaa, koska lainan myöntämiseen riittää, että pankilla on 1 % myöntämästään lainasta. Silti sitoudun käyttämään aikaani siihen, että hankin sen maksamiseen tarvittavat rahat.


Lähteet:
J.Holvas, 2009. Talousmetafysiikan kritiikkiä. Tutkijaliitto. ISBN 978-952-5169-56-0. www.euro.fi (viitattu 16.12.2017), Ulosottokaari 15.6.2007/705.


Voihan talouskasvu ja bruttokansantuote

fakta
Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen muutoksella. Kun muutos on lievästi negatiivinen, kyseessä on taantuma. Jos taantuma syvenee ja jatkuu pidempään, puhutaan lamasta.
fakta
Bruttokansantuote lasketaan yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta, investoinneista sekä viennin ja tuonnin erotuksesta.
fakta
Yksityistä kulutusta laskettaessa huomioidaan lukuisia kotitalouksien menoeriä mukaan lukien maksetut luottojen korot sekä asunnonvälityspalkkiot.
päätelmä
Siis mitä enemmän tuotetaan järjestelmään uutta rahaa lainoja otettaessa ja mitä enemmän maksetaan lainojen korkoja sitä enemmän talous kasvaa. Voisi kyllä kysyä kenen talous?
huomio
Aiheeseen tutustuessa tuli pian selväksi, että talouskasvua onkin varsin laajalti kritisoitu keskeisenä toimintaa ohjaavana mittarina. Siitä huolimatta sen asema politiikassa ja viestinnässä on pysynyt keskeisenä. Kääntöpuolena talouskasvun tavoitteleminen ohjaa yrityksiä ja kuluttajia luonnonvarojen todellista tarvetta suurempaan käyttöön sekä velkaantumisen lisääntymiseen. Ja toisaalta rahaa voidaan luoda rajattomasti, mutta luonnonvaroja ja puhtaita vesistöjä on vain rajallinen määrä.
lähteet
A.Hyytinen ja P.Rouvinen. 2005. Mistä talouskasvu syntyy?. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA. Taloustieto Oy. ISBN 951-628-429-9.
Tilastokeskus, http://www.stat.fi/meta/kas/bktmarkkina.html (viitattu 17.12.2017)
J.Hoffren. 2008. Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2008

Valtion luottoluokitus

fakta
Valtion luottoluokitus on luottoluokituslaitoksen arvio lainanottajan kyvystä ja tahdosta selviytyä taloudellisista velvoitteistaan.  Tässä luokituksessa kolmas osapuoli eli luottoluokittaja arvioi, esimerkiksi kansantalouden tilaa, julkisen talouden kuntoa ja poliittista järjestelmää.
fakta
Suomen valtio ostaa luottoluokituspalveluja kolmelta luottoluokituslaitokselta, jotka ovat Fitch Ratings (USA), Moody’s Investors Service (USA) ja S&P Global Ratings (USA).
fakta
Hyvän luottoluokituksen avulla valtion on mahdollista saada riittävästi halpakorkoista pääomaa, jolla se pystyy ylläpitämään korkeaa koulutusjärjestelmää ja tukemaan korkean teknologian kehitystyötä.
fakta
Korruptoitunut, sotilashallinnolla johdettu maa, jolla on rikkaat luonnonvaraesiintymät saa yleensä alhaisen luottoluokituksen. Toisaalta luonnonvaroiltaan köyhä maa, jota hallitaan rauhanomaisesti ja demokraattisesti yltää todennäköisesti korkeaan luottoluokkaan.
päätelmä
Luottoluokituksesta on siis periaatteessa tullut luonnonvaroja tärkeämpi asia valtion taloudelle. Tämä tekee luottoluokitusjärjestelmästä merkittävän valtioiden rajat ylittävän vallankäytön välineen. Pääomien jako ja politiikka ovat siis aina vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos valtion johto ei toteuta luotonantajien toivomaa politiikkaa ja, esimerkiksi tee ehdotettuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja koulutukseen, voi se aiheuttaa ongelmia.
kysymyksiä
Ovatko valtiot siis oikeasti itsenäisiä vai luottoluokittajien ja rahoittajien ohjaamia yhteisöjä, tavallaan eräänlaisia siirtomaita?  Ohjataanko valtioiden luonnonvaroista, sinun ja minun työpanoksesta saatava hyöty koronmaksun kautta rahoittajille? Siis sen lainarahan korkoja, joka luotiin tyhjästä luotonantotilanteessa. Miksi minä siis käynkään töissä ja kenelle muille teen töitä?
lähteet
Tietoa luottoluokituksesta, http://www.valtionvelka.fi/ (viitattu 10.3.2018)
Harari, Y.N. 2017. Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. ISBN 978-952-279-470-3.



Kuka sodasta hyötyy?

fakta
Sota on valtioiden, tai valtioiden osien kamppailu, jossa käytetään väkivaltaa. Nykynäkemyksen mukaan sota ei kuitenkaan aina ole pelkästään valtioiden välillä käytävä kamppailu, sillä sodan osapuolina voivat olla myös uskonnollisesti, etnisesti, ideologisesti tai kulttuurisesti toisistaan poikkeavat ryhmät.
fakta
Ryöstösodalla tarkoitetaan tilannetta, missä yhteisö tai valtio hyökkää toisen alueelle tavoitellen omaisuutta ja/tai resursseja.
fakta
Esimerkiksi talvisotaa on pidetty Neuvostoliiton osalta ryöstösotana, jolla oli selkeästi taloudelliset tavoitteet. Tavoitteina oli saada haltuun vesivoimaa sekä teollisuuslaitoksia. Maailman rikkaimpana pidetty Petsamon nikkeliesiintymä liitettiin Neuvostoliittoon.
lähteet
Turtola, M. 2016. Mannerheim. Kustannusosakeyhtiö Tammi. ISBN 978-951-31-9112-2



Mitä Kreikalle tapahtui?

fakta
Kreikan valtion velan ottaminen lisääntyi merkittävästi suhteessa bruttokansantuotteen kasvuun. Eli velkataakka alkoi kasvaa nopeammin kuin verotulot. Tämä aiheutti luottoluokituksen merkittävän laskun.
fakta
Kreikan 10-vuotisten valtionlainojen korot kävivät 2011 loppuvuonna lähes 40 % tasolla ja uudesta lyhytaikaisesta velasta pyydettiin lopulta jopa 800 % lainakorkoja.
fakta
Kreikalle koottiin tukipaketti kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja euromaiden rahoituksella. Tukipaketin ehtona Kreikan valtiolta vaaditaan valtion omaisuuden yksityistämistä 50 miljardin euron arvosta. Myytävästä omaisuudesta perustettiin rahasto muun muassa pankkien tukemiseksi.
fakta
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF voi antaa lainaa tilanteessa, jossa valtion on käytännössä mahdotonta saada lainaa muualta. Valuuttarahaston tehtäviin kuuluu myös politiikkasuositusten tekeminen kaikista jäsenmaista.
fakta
Valtion omaisuuden myynti käsitti aina satamista, lentokentistä, kiinteistöistä, rannoista sekä rauta- ja moottoriteistä aina teleliikenteeseen, postiin, veteen, kaasuun, öljyyn ja sähköön.
fakta
Pireuksen satama on siirtynyt Kiinalaisomistukseen. Yhdysvaltalaiset sijoittajat, näyttelijät ja venäläiset liikemiehet ovat ostaneet saaria Kreikasta.
pohdintaa
Kreikan tilanteessa rahaa käytettiin välineenä, kun toisen valtion omaisuutta siirrettiin sijoittajien ja yritysten haltuun. Kun vertaa sodankäynnillä tavoiteltavaa taloudellista hyötyä ja sitä, miten yksittäisen valtion omaisuutta voidaan jakaa sijoittajille ja yrityksille, voi havaita yhteisiä piirteitä. Tulee väistämättä mieleen kysymys ketä nykyinen rahatalousjärjestelmä hyödyttää ja käytetäänkö sitä väärin? Kuinka moni olisi hyväksynyt, jos demokratian syntymaa olisi valloitettu sotilaallisin toimin? Ja kuinka moni nyt sopivan uutisoinnin avustuksella lähinnä naureskeli kreikkalaisten vastuuttomalle taloudenpidolle ja hyväksyi tehdyt toimet oikeutettuina?
lähteet
Sijoitustieto, 2015. Kreikan kriisin vaiheet, sen vaikutus Helsingin pörssissä ja tilanne nyt (https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kreikan-kriisin-vaiheet-sen-vaikutus-helsingin-porssissa-ja-tilanne-nyt). Viitattu 21.12.2017
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) (http://vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/kansainvalinen-valuuttarahasto-imf). Valtiovarainministeriö. Viitattu 21.12.2017
Yle, 2015. Kreikka myy saariaan – hinnat vajaasta miljoonasta ylöspäin (https://yle.fi/uutiset/3-8169831). Viitattu 21.12.2017


OSA2: VAPAITA AJATUKSIA SIITÄ MIHIN RAHAN EHDOILLA TOIMIMINEN OHJAA MEITÄ?

Talousjärjestelmän onnistuminen ja kääntöpuoli

Keksintönä ja välineenä raha on ollut varsin toimiva ja se on mahdollistanut monien asioiden toteutumisen ja tapahtumisen. Rahajärjestelmä on onnistunut siinä missä mikään uskonto, ideologia tai poliittinen järjestelmä ei ole onnistunut. Se on ainoa maailmanlaajuinen luottamukseen perustuva toimiva järjestelmä.


Kuitenkin nykyisellä järjestelmällä on myös kääntöpuolet, joita tulisi tarkastella kriittisesti, esimerkiksi:
  •  Talouskasvun lisäämiseksi ihmiset on tarve saada kuluttamaan ja velkaantumaan.
  • Näin luonnonvaroja käytetään enemmän kuin olisi tarpeen. Ilmasto likaantuu ja vesistöt likaantuvat enemmän kuin selviämisen kannalta olisi tarpeen.
  • Onnettomuudet synnyttävät liiketoimintaa.
  • Sairastaminen synnyttää liiketoimintaa.
  • Pelon ilmapiirin luominen luo liiketoimintaa.
  • Kouluttaminen on kuluerä.
  • Vaikutusvalta yksilöiden käyttäytymiseen lisääntyy niukkuuden lisääntyessä.
  • Vaikutusvalta yksilöiden käyttäytymiseen lisääntyy yleisen koulutustason laskiessa.
  • Raha on useiden rikosten motiivina.
  • Sodat tuottavat liiketoimintaa, esim. sotateollisuudelle, pankeille, rakennusliikkeille ja rakentamisesta hyötyville yrityksille. Esimerkiksi toukokuussa 2017 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump allekirjoitti jättimäiset asekaupat Saudi-Arabiaan. Kaupan arvo oli noin 400 miljardia eli yli seitsemän kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti.

Unohtamatta myöskään sitä, että vuosien saatossa Suomen valtio on luopunut omistuksistaan.


lähteet

Trump allekirjoitti jättimäiset asekaupat Saudi-Arabiaan. 
https://yle.fi/uutiset/3-9624811 (viitattu 27.12.2017)


Tarkastelemalla omaa ympäristöä varsin lyhyellä aikavälillä voi tehdä havaintoja taloudellisten säästötoimien vaikutuksista hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin, esimerkiksi:
  • Koulutuspaikkoja on vähennetty.
  • Kouluja on lakkautettu.
  • Opettajien ja avustajien virkoja on vähennetty.
  • Määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet.
  • Työpaikkoja on vähennetty.
  • Työaikaa on lisätty.
  • Terveydenhuoltopalveluja ja -henkilöstöä on vähennetty.
  • Vanhustenhuoltoa on heikennetty.
  • Teiden kunnossapitoa on heikennetty.
  • Velkaantuminen on lisääntynyt.
  • Nuorten syrjäytyminen lisääntynyt (lähde: Valiokuntamietintö TrVM 1/2014 vp - M 3/2014 vp Nuorten syrjäytyminen)


Talousjärjestelmän uskomukset vaikuttavat käyttäytymiseemme

Selvää on, että viestinnällä vaikutetaan käyttäytymiseemme eli siihen mitä valintoja teemme ja mitä puhumme. Se vaikuttaa meihin kaikkiin, varmasti enemmän kuin tiedostamme tai haluamme. Sen avulla suurin osa meistä naureskeli, samalla kun demokratian syntymaa oli hyökkäyksen kohteena. Informaatio on paras ase propagandaa vastaan. Myös rahajärjestelmään kytkeytyvät uskomukset vaikuttavat merkittävästi käyttäytymiseemme. Politiikka vaikuttaa käyttäytymiseemme. Määritelmänä politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista. Vallitsevassa politiikassa mielellään yhdistetään talouskasvu ja hyvinvointi. Mutta ovatko ne oikeasti sama asia? Ja kenen asioita loppujen lopuksi ovat ne yhteiset asiat, joita edistetään?

Esimerkiksi uusi alkoholilaki oli hallitukselle tärkeä. Tutkitusti alkoholi saa ihmiset kuluttamaan ja syömään enemmän. Lisäksi siitä koituvat haitat luovat liiketoimintaa, puhumattakaan alkoholiteollisuuden hyödyistä. Usein päätöksissä mennään raha edellä seurauksista välittämättä. Tämän osalta kritiikki ei rajoitu pelkästään hallitukseen, koska kaikkien puolueiden ohjelmat ja tavoitteet on kirjoitettu vahvasti rahakeskeisesti. Yksikään puolue ei kohdista kritiikkiä talousjärjestelmään, vaan hyväksyy sen ehdot ja suunnan. Eikö ihan muiden asioiden pitäisi olla niitä ihmisten yhteisiä asioita?


Mikä on puhtaan juomaveden arvo tulevaisuudessa?

Myös uusien kaivosten tai muiden ympäristöön vaikuttavien laitosten avaamista tulisi arvioida huolellisesti, sillä niiden vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Laajan ympäristövaikutusten arvioinnin rinnalla pitäisi myös käydä avoin keskustelu, onko sen avaamiselle perusteita yhteiskunnan ja elämän jatkuvuuden kannalta vai onko sen tarkoitus vain vastata tarpeettoman kulutuksen ja talouskasvun vaatimuksiin. YK:n arvion mukaan jo kolmenkymmenen vuoden kuluttua kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä kärsii vesipulasta. Silti käynnissä on useita selvityksiä alueilla, jossa on toistaiseksi maamme puhtaimmat vesistöt. Liike-elämän johtotähdet politiikan kärjessä edistävät hankkeita, muuttavat lainsäädäntöä sopivaksi ja pitävät huolen, että valvontaa suorittavien virastojen resurssit pidetään riittämättöminä. Samalla puhutaan sujuvasti arvoista, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Arvotonta, pahoinvointia vai kestämätöntä kehitystä?

Hallituskin on selkeästi sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Mitäpä ihminen tosiaan vedellä tekisi. Sitähän tulee hanasta ja kaupasta saa valmiiksi pullotettuna.

Pulaa vaihtoehdoista

Kirjoittaminen käynnistyi pohdinnasta, miten raha vaikuttaa omaan käyttäytymiseeni. Ehkäpä itse toimin niin kuin toimin, koska uskon, ettei minulla juurikaan ole vaihtoehtoja. Jos joku uskoo, ettei ole vaihtoehtoja, niin hänellä ei ole vaihtoehtoja. Ihanne-elämää eläessä sitoutuu väistämättä toimimaan järjestelmän mukaisesti ja ajautuu verkostoon, joka ohjaa toimintaa merkittävästi. Käy koulut – mene töihin – hanki puoliso – ostakaa auto – rakentakaa talo – ostakaa paljon tavaroita ja koneita – hankkikaa lapset – käykää lomilla - jää eläkkeelle. Mistä tämä malli tuli mieleeni ja ketä tämä hyödyttää eniten?

Ruuvit löyhällä

Joku meistä ajattelee, miten pärjäisi tulevassa haastattelussa muita paremmin ja saisi parempipalkkaisen työn. Toinen suunnittelee, mitä tekisi seuraavalla lomalla. Kolmas rukoilee, että itse ja muut perheenjäsenet selviäisivät huomisesta sodan runtelemassa kotikaupungissa. Neljäs istuu pakettiauton takaosassa tietämättä määränpäätä ja sitä, että sukulaiset möivät juuri hänet seksikauppaa harjoittavalle järjestölle. Vain siksi, koska hänen kehonsa on tässä talousjärjestelmässä ainoa asia, jolla voi olla arvoa.

Mitä, jos päätettäisiinkin yhteisesti, että jatkossa vaihtokaupan välineenä toimisivat vaikkapa ruuvit. Mitä pidempi ruuvi, sen suurempi arvo sillä olisi. Pankit lainaisivat ruuveja niitä tarvitseville ja suuryritykset koko organisaation voimin keksisivät keinoja, miten saisivat kerättyä haltuunsa mahdollisimman paljon ruuveja ja toisaalta, miten ruuvimenot pidettäisiin mahdollisimman alhaisina. Konsulttiyritykset antaisivat neuvoja yritysjohtajille, miten ruuvivirtojen maksimointi tehdään. Ruuvit sinkoilisivat pajatsoissa ja kilisisivät mukavasti värikkäissä hedelmäpeleissä voitokkaan musiikin säestyksellä, kun transsissa olevat ihmiset odottavat silmät kiiluen taas saavansa palkkionsa, kuin Palvovin koirat kokeessa. Vuosittain julkaistaisiin listoja, kenelle on kertynyt eniten ruuveja omiin taskuihin. Keksittäisiin oma nimitys niille, joilla ei ole tarpeeksi ruuveja. Tällaista henkilöä voitaisiin nimittää yhteisesti, esimerkiksi "löyhäksi". Ja hyvin pian ruuvit nousisivat arvomaailmassa paljon tärkeämmäksi kuin ihmiset, puhdas ravinto, vesi tai maapallon elämän jatkuvuus. Eikö tuntuisi selvältä, että nyt on ruuvit löyhällä? Tai siis löyhällähän ne ruuvit nimenomaan eivät olisi. Mitä eroa tällä mielikuvitusleikillä on nykytilanteeseen verrattuna? 

Harva muutos käynnistyy johtamisen ajattelutapojen muutoksesta

Valtarakenteille on tyypillistä, että nykyisistä rakenteista pidetään kiinni. Oletko pistänyt merkille, että harva muutos lähtee liikkeelle siitä, että muutetaan johtamisen rakenteita ja johtamisen ajattelutapoja, on sitten kyse yrityksen, kunnan tai valtion johtamisesta. Ja mitä enemmän erilaisia ihmisryhmiä tai tasoja, sitä helpompi on ryhmät saada toisiaan vastaan ja sitä helpompi hallita. Nykyisestä talousjärjestelmästä kiinni pitäminen saattaa vain hidastaa kehitystä ja ylläpitää tai pahentaa sen kautta luotuja ongelmia. Toisaalta on muistettava, että jokainen olemassa oleva ongelma vaatii riittävän määrän ihmisiä, jotka hyväksyvät ongelman olemassaolon. Ja ongelma voi olla olemassa vain niin kauan, kun hyväksymme sen.

Matkoilla on saattanut huomata lomakohteessa siirtomaavallan aikaisten jälkien näkyvän vielä nykypäivänäkin. Luonnonvarat on kaivettu ja maaperä köyhtynyt. Tyypillisesti koulujärjestelmä, terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat alkeellisia. Tästä näkökulmasta ajateltuna pitäisikö huolestua, jos politiikan avulla heikennetään koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa? Samalla, kun tuetaan suurten sijoittajien ja toisten maiden omistuksessa olevien yritysten toimintaa luonnonvarojemme hyödyntämiseksi. Kuinka syvällisesti tätä voi tarkastella luonnonvarojen riittävyyden, ilmaston ja vesistöjen kannalta? Kulutuksen täytyy kasvaa ja työpaikkojen lisääntyä. Vaikka samaan aikaan on ajettu alas nykyistenkin työpaikkojen yhteiskuntavastuullinen tehtävä, joka niillä aiemmin oli. Yksi tehdas työllisti helposti 2000-3000 ihmistä ja paikallinen liike-elämä pienillä paikkakunnilla kukoisti. Nyt työntekijöiden määrä on pudonnut kymmenykseen ja vuokrattavia liiketiloja riittää.

Oravanpyörän vauhdissa

Kirjoitusta työstäessä toisaalta aloin myös ymmärtää paremmin kavereideni kehotuksia, että on helpompi joskus hukuttaa ajatukset, vaikka päihteisiin tai viihteeseen. Asioiden selvittäminen ja niiden kirkastuminen tuntuivat varsin raskaalta ja ahdistavalta. Ihan kuin olisi selvinnyt, että tähän mennessä eletty elämä olisikin vain ennalta kirjoitettua huonoa teatteria, jota käsikirjoittajat seuraavat katsomosta. Ihan kuin olisinkin vain osa maailmanlaajuista pyramidipeliä tai rimpuilisin hämähäkinseitistä toiseen, vain huomatakseni niistä irti pääsemisen olevan toivotonta. Olemmeko sittenkin vain osa koneistoa, jonka työn hedelmät kerää harvat ja valitut? Taitavasti luotu illuusio vapaudesta valita, mutta miten kuitenkin valtaosa meistä päätyy tekemään juuri samanlaisia valintoja? 

Meidän tehtävä on tehdä mahdollisimman monta ostopäätöstä ja käytettävä mahdollisimman iso osa parhaassa terveydentilassa elettävästä ajasta rahan keräämiseen, mahdollisimman tehokkaasti. Moni samassa oravanpyörässä juokseva kokee väsymystä ja mielen terveyteen liittyvät ongelmat ovat yleistyneet. En tiedä johtuuko se siitä, että sisimmässään moni meistä tuntee, ettei tässä ole kovin paljoa järkeä ja kuinka raadollisia asioita loppujen lopuksi joudumme hyväksymään tai sulkemaan pois mielestä. Hyväksymällä järjestelmän nykytilan hyväksymme sotia, murhia, ihmisten myynnin kokonaisena tai eliminä, hyväksymme huumeet, hengitysilman ja juomakelpoisen veden pilaamisen sekä rahan avulla luodut siirtomaat. Hyväksymme myös sen, että lapsillamme ja heidän lapsillaan tulee vielä olemaan hieman tukalampaa.


Vastustan vastustamista

En kuitenkaan usko, että osoittelu, eriytyminen tai vihaaminen olisi ratkaisu. En usko, että olisi salaisia ryhmiä tai pahoja ”kapitalisteja”, jotka tietoisesti johtavat muita harhaan tai käyttävät hyväksi. Jokainen liike-elämän pelisäännöillä menestynyt on varmasti lahjakas näkemään kokonaisuuksia, huomaamaan syy-seuraus suhteita ja tekemään oikeita valintoja kyseisessä viitekehyksessä. Jokainen yrityksen tai politiikan johtaja on taitava kommunikoimaan ja vaikuttamaan muihin ihmisiin, ja siksi paikkansa ansainnut. En usko, että arvontapelin pääpotin voittajan luonne perustavanlaisesti muuttuu sillä hetkellä, kun viimeinen pallo tippuu putkesta ulos. Hän on äärettömän onnekas ja sen määrän onnea soisin kaikille. 

Syytä on meissä kaikissa, jotka luotamme tähän yhteiseen luottamukseen perustuvaan mielikuvitusjärjestelmään, jossa muista hyötyminen on tavoiteltavaa.  Ja uskommeko siihen, että tämä on parasta mihin ihmisinä pystymme? Järjestelmän rakenteissa tai yhteisissä arvoissa voi olla suuria ongelmia, jotka voidaan korjata. Hyvät kysymykset, tieto, tosiasioiden hyväksyminen, sataprosenttisen vastuun ottaminen ja yhteisestä suunnasta päättäminen ovat avaimia muutokseen. Ei ole tarvetta vastustaa. On tarve yhdistyä ja tehdä yhteisiä päätöksiä.

Päätös yhteisistä arvoista antaa päämäärän

Olemmeko yhteiskuntana koskaan edes aidosti ajatelleet, mikä olisi oikea tavoitetila mihin tämän kaiken tulisi ohjata? Ja kenen tehtävä on se määritellä? Kuka sen hyväksyy? Voiko meillä olla muuta tavoitetta kuin ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edistäminen ja maapallon elinkelpoisuuden parantaminen tulevia sukupolvia varten? Sen sijaan, että käytämme aikaa epäolennaisiin asioihin, voisimme keskittyä enemmän arjen ongelmien ratkaisuun, elämänlaadun ja jatkuvuuden kehittämiseen. 

Luultavasti kaikki muutokseen tarvittavat ihmiset, resurssit ja teknologia ovat käytettävissä jo nyt, jos vain yhteinen tahtotila löytyy. Muutoksen ei välttämättä tarvitse olla kovin suuri ollakseen merkittävä. Voi riittää pelkästään se, että ihmiset muodostavat riittävän vahvan liiton ja ilmaisevat selkeästi, että nykymeno riittää jo ja tekevät päätöksen uudesta yhteisestä suunnasta ja arvoista. Tai esimerkiksi sovitaan vaikka aluksi, että pidetään mainio raha välineenä, mutta pankit, yritykset tai valtiot eivät saa tuottaa voittoa pitkällä tähtäimellä, vaan niillä on niiden ainoa tehtävä on yhteiskunnan tarpeiden ja elämän jatkuvuuden varmistaminen. En ainakaan ole nähnyt yhtään tarvehierarkiaa, jossa taloudellisen voiton tavoittelulla olisi mitään todellista roolia. 

Ja mitä jos median ammattilaisten ainoa tehtävä olisikin hyvinvoinnin tukeminen? Ajattele mikä vaikutus näillä olisi politiikassa käsiteltäviin asioihin ja kuinka nopeasti voisimme luoda todellisen sivilisaation kestävälle pohjalle.

Se ryhmä, joka muutoksen käynnistää, olisi varmasti vahvoilla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Historia on osoittanut, että koskaan ei tule aliarvioida sen muutoksen voimaa, jonka vain muutama ajatus ja pieni joukko ihmisiä voi käynnistää.


AIHEESEEN SOPIVAA MUSIIKKIA
Pyhimys - 1 %
https://www.youtube.com/watch?v=-KUt-pIc-vg

Poju - Vedä
https://www.youtube.com/watch?v=JaPz7arztns

Jope Ruonansuu - Aatteleppa ite
https://www.youtube.com/watch?v=qEUw2iyEx-U


LEHTILEIKKEITÄ
Kuva 20.5.2017. Yhteensä jopa noin 400 miljardin euron tilausten odotetaan luovan jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja Yhdysvaltoihin. (kuva Mika Hentunen)













































































Kuva 29.3.2018. Kiinnostus Suomen maaperän luonnonvaroja kohtaan on ennätyslukemissa. Onko kaikki kuitenkaan vaihdettavissa rahaan, joka luodaan tyhjästä lainanottohetkellä?


1 kommentti:

  1. Etsit suurta määrää yrityksen elvyttämiseen tai etsit lainaa talon ostamiseen.
    Voimme tarjota sinulle tämän lainan.

    Sähköposti: info@creditfinance-bank.com
    Mikä numero on: +33784505888
    Verkkosivusto: https://www.creditfinance-bank.com

    VastaaPoista