Ehkä loman jälkeen kaikki on taas ennallaan
Mietin mitä kaikkea olinkaan taas saanut aikaan kevään ja alkukesän aikana. Nautin työstäni ja tunnen tekeväni jotain merkityksellistä. Teen osaltani maailmasta hieman paremman paikan lukuisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Hymyilin itsekseni, kun mietin kaikkea hyvää palautetta ja hauskoja hetkiä töissä.Mielessäni pyöri kaikki negatiivinen kommunikointi ja palaute. Tein kaiken mitä pyydettiin. Kaikki mitä kehityskeskusteluissa sovittiin, toteutuivat. Paitsi ne asiat, joita minä olin toivonut ja ne mihin olin pyytänyt tukea. Tilalle tuli kasapäin mitättömiä, tehtäviä, jotka eivät edes kuuluneet minulle tai yleensä kenellekään. Kaikilta muilta tuli positiivista palautetta ja kiitosta. Yksi alleviivasi sitä, mikä olisi pitänyt olla paremmin. Mistä tässä oikein oli kyse? Kaikki negatiivisuus tuli yhdestä suunnasta. Yhdeltä henkilöltä. Omalta esimieheltä. Katsotaan mitä tuleman pitää, ajattelin. Voi olla, että esimiehellänikin oli vain ollut hankala jakso ja paineita. Ehkä loman jälkeen kaikki on taas ennallaan.
Pyörre veti minua syvemmälle
Tuleva syksy ja talvi olikin sitten helvetin kylmää kyytiä. Pyörre, joka veti minua syvemmälle. Rimpuilin vastaan. Positiivinen ajattelu ei auttanut. Yritin löytää tilanteesta huumoria. Väsyin, mutta silti minulla oli vielä voimaa nostaa se esille. Esimieheni vieritti jopa omia selkeitä virheitä minun syykseni. Millainen ihminen tai esimies tekee niin? Sellaisen kynsiin olin joutunut. Olen ennenkin havainnut, että jotkut yrittävät korostaa omaa erinomaisuuttaan haukkumalla melkein kaikkia ympärillään olevia. Itsestä, kun ei löydy virheitä.Olin dokumentoinut kaikki ikävät kohtaamiset ja postit. Ilman niitä minulla ei olisi mitään. Pelkkä tyhjän valittaja, joka ei tee työtään kunnolla. Tein lopulta ilmoituksen esimieheni esimiehelle tilanteestani. Halusin työrauhan ja ilon takaisin. Mutta kaikki voidaan kääntää päälaelleen yhdellä lauseella. Ylemmät pysyivät yhtenä linjana. Arvot ovat pelkkää kulissia, kun on kyse linjan pitämisestä. Pyysin muistion kirjaamista keskusteluista, mutta asia oli arkaluonteinen. Luottamus on pidettävä talossa. Uskoin siihen ja tilanne vain paheni. Toivoin parasta, sain pahinta. En tiedä enää kauanko jaksan. Itkin usein ja piilotin sen hyvin. Onneksi oli kuitenkin muutama, joille pystyin puhumaan. Uskon, että puhuminen piti minut terveenä. Sain vahvistusta siihen, että tilanteessa oli outoja piirteitä. Kaikki ei tapahtunutkaan vain mielessäni.
Tarina, joka on kirjoitettu ennenkin
Kysyin myös neuvoja kaveriltani, jonka tiesin kohtaavan näitäkin tilanteita työssään. Olen hankalassa asemessa ja valitettavasti en ollut yksin. Tarinani on kirjoitettu ennenkin, eikä sillä tulisi olemaan onnellista loppua. Voin kyllä vetää meidät kaikki syvälle suohon ja väsyttää itseni lopullisesti. Ja palkintona sanoja paperilla, jossa kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin. Silloin tiesin, että minun on päästävä pois. Ehkä muiden takia minun olisi pitänyt tehdä se, mutta en jaksanut. Lisäksi mukana olisi tullut median huomio. Olisin joutunut vetämään synkän varjon niidenkin päälle, jotka eivät sitä ansaitse. Heidän takiaan minun pitäisi se tehdä ja heidän takiaan minun pitäisi se jättää tekemättä. Luultavasti minut lopuksi kivitetään kahdesta suunnasta.Vaihteeksi taas mennään kunnolla yhden helvetin henkisen myllyn läpi. Ei kipua - ei kasvua. Luulin hallitsevani virtaa, kunnes se kääntyi kohti. Huomenna katson lohikäärmettä silmästä silmään läheltä. Aion taistella viimeiseen asti. Onnistun tai vajoan unen läpi pimeyteen.
Helvetillisen voimakas, älykäs ja miellyttävä
Olin raajarikko. Hengitin enää vain puoleksi. Helppo saalis. Koin taistelevani itseni lisäksi kaikkien muiden puolesta, jotka ovat samassa tilanteessa. Kaikki ne muut. Kaikki ne muut. Et voi antaa vielä periksi. Vielä kerran, on pakko jaksaa yrittää.Melkein kuin sen kaikista pahimman käskystä, demonit olivat luoneet vastustajani tulivuoren uumenissa, pimeimmässä ääressä. Kaikista ihmisten pahoista ajatuksista, ahneudesta, itseriittoisuudesta ja voittamisen tarpeista. Helvetillisen voimakas älykäs ja miellyttävä olento. Hampaat terävät kuin miekat, hengitys myrkyllinen, katse lamauttava. Syö totuuden ja katsoo muualle. Vastustajana pelottava ajatus. Muistan jostain lauseen, että valitse vastustajasi tarkoin, sillä alat toimia kuten hän. Minulle ei annettu mahdollisuutta valita. Minut valittiin. Ehkä vain erityiset valitaan.
Se oli myrkyttänyt minua jo pitkään ja halusi viedä minut johonkin pimeään, syrjään. Syrjään, jotta se säilyttäisi kasvonsa ja saisi jatkaa kuten ennenkin. Jos se surmaisi minut kaikkien nähden, synnyttäisi se suunnattoman vastavoiman. Minut oli jo lyöty, kunnes huomasin valkoisen kiven. Ylivoimastaan sokaistuneena, lopullista iskua antaessaan, se erehtyi hetkeksi tulemaan liian lähelle. Silloin minä iskin täydellä voimalla. Minulla oli vielä voimaa yhteen yritykseen. Olin kerran ennenkin kaatanut suurriistaa. Yksi mahdollisuus, yksi sekunti ja yksi tappava isku. Yksi laukaus nopeasti liikkuvaan maaliin. Vain yksi mahdollisuus. Saatuani täydellisen osuman, tunsin häviävän pienen hetken iloa saaliistani, mutta kunnioitin sitä. Yksi sekunti ja minä onnistuin. Tällä kertaa tunsin tyhjyyttä ja hämmennystä, siitä mitä olin tehnyt. En olisi halunnut, mutta minun oli pakko. Se oli ainoa mahdollisuus hengittää vielä. Nähdä vielä yksi auringonnousu.
Siinä se oli edessäni haavoittuneena. Tiesin, että minun takiani se ei ehkä tulisi enää lentämään koskaan. Toivoin kuitenkin, että se saisi hoitoa ja löytäisi vielä suojaisan lepopaikan, mihin vetäytyä. Joku, joka auttaa, sillä minä en sitä tule tekemään. Se oli kuitenkin toiminut opettajanani. Se oli guruni. Se oli pakottanut minut nousemaan jaloilleni, taistelemaan ja löytämään itsestäni sellaiset voimat, jotka hämmentävät itseänikin. Juuri oikeat sanat, juuri oikealla hetkellä ja juuri oikealla tavalla. Kiitos, että annoit minulle maailman voimakkaimman aseen. Kiitos myös muille opettajilleni.
Minulla on myös viesti lohikäärmeen kouluttajille. ”Jos haluatte nähdä lohikäärmeenne lentävän, älkää koskaan aliarvioiko haavoitetun voimaa ja halua elää. Olkoon tämä teille opetuksena. Voin tuhota myös teidätkin, jos sitä minulta vaaditte. Kunnioitukseni teitä kohtaan on kadonnut, enkä sitä kaipaa. Tiedän tasan minkä metsän keskellä se suo on, mitä te pelkäätte enemmän kuin mitään. Tiedän millä teidät vedän sinne syvälle, jos sitä haluatte. Minulla on kaikki tarvittava.
Kohtaamme vielä, mutta nyt olen valmis
Tuntuu kuin olisin vahvistunut ja jollain tavalla noussut ylemmäs. Rauha keskelläni ja se voiman tunne. Ennen olin varuillani, milloin ne iskevät taivaalta. Nyt näen niiden liitävän alapuolellani pieninä, kaukana. Tiedän, että siellä niitä on, mutta minä olen nyt se, jota ne eivät haluaisi koskaan kohdata. Kohtaamme kuitenkin, mutta nyt olen valmis lopettamaan sen pelkällä katseellani. Olen vahva, koska minun takanani lepää ihmisten toivo paremmasta. Olen heille kiitollinen. Kiitollinen uskosta ja tuesta. Tiedän, että ilman muita ihmisiä en olisi mitään. Olisin tässä alasti, eikä minulla olisi edes nimeä, enkä osaisi puhua tai kirjoittaa. Ilman teitä, ei ole minua. Ymmärsin puhua ja minua autettiin.
Kiitos uusista resursseista
Tuli seuraava kesä. Tilanne parani hieman, mutta en pystynyt palvelemaan niitä arvoja. En pystynyt sopeutumaan siihen, mikä oli paljastunut minulle näkyväksi. Silloin jätin lopullisesti tämän kaiken taakseni. Taakse jäi paljon pahaa, mutta samalla jouduin luopumaan paljosta hyvästä. Luopuminen oli raastavaa ja muutos pelotti. Mutta uusi mahdollisuus innosti. En muistanutkaan kuinka paljon työstä voi nauttia. Haavat paranivat ja minulla on nyt jotain, jota on vain niillä, jotka ovat käyneet läpi saman. Uusia resursseja, jotka tekevät minusta vahvemman ja joilla voin auttaa muita. Kiitos siitä! Kiitos kokemuksesta! Nyt myös tunnen paremmin omat arvoni.Toimi näin, jos havaitset tai itse kohtaat epäasiallista kohtelua tai kiusaamista
Kerää aineistoa ja valmistaudu keskusteluihin- Kirjaa tilanteet, joissa olet kokenut tulleesi kiusatuksi. Näin muistat tilanteet paremmin ja saat kerrottua niistä selkeästi.
- Kerää mahdollinen kirjallinen aineisto (epäasialliset sähköpostit, tekstiviestit).
- Mikäli sinun on helpompi ilmaista itseäsi kirjallisesti, kirjoita kokemuksistasi. Voit antaa kirjoituksesi, esim. esimiehelle tai luottamushenkilölle jo ennen yhteistä keskusteluanne.
- Mieti, mikä on tavoitteesi tilanteen muuttumisen kannalta. Tavoitteen tulee olla realistinen ja kohtuullinen. Mitä pitäisi tapahtua, että voit jättää asian taaksesi?
- Mieti, mitä olet itse valmis tekemään tilanteen rauhoittamiseksi.
- PUHU tilanteesta kotona, luottamushenkilöstölle, työterveyshuollolle, ystäville. Puhumisen merkitystä ei voi korostaa liikaa.
Näin toimit, jos sinä tai joku muu kokee epäasiallista kohtelua
- Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut epäasiallisena ja miltä sinusta tuntui. Kerro mikä oli sinun kokemus tilanteesta. Toinen osapuoli varmasti kertoo tapahtumat ja tarkoituksen omasta näkökulmasta, mutta kerro miten eri tavalla sinä koit asian.
- Pyydä häntä lopettamaan ja ilmaise, että et tule hyväksymään tätä.
- Puhu aina toisen käyttäytymisestä, älä ihmisen ominaisuuksista.
- Pyydä tarvitessa työtoveri tai luottamushenkilö tueksesi tähän puheeksi ottamiseen. Jos keskustelun kohteena on esimies, on tukihenkilö ehdottoman tärkeä. Kirjoittakaa keskustelusta aina muistio, vaikka kaikki eivät sitä haluaisikaan tai suostuisi allekirjoittamaan.
- Jos tuntuu, että asiaa ei osata käsitellä työpaikalla ja haluat viedä asiaa työsuojeluviranomaiselle, keskustele ensin kollegoiden, työpsykologin, luottamushenkilöiden ja henkilöstöhallinnon kanssa. Varmista, että sinulla on täysi tuki ja vahva aineisto ennen kuin lähdet viemään asiaa oikeuskäsittelyyn. Asian käsittely oikeudessa kestää usein pidempään kuin henkirikoksen käsittely.
Muista, että sinulla on oikeus ja velvollisuus puolustaa itseäsi. Huono käyttäytyminen on aina valinta, eikä sitä tarvitse sietää.
- Kurre Kallio
Halusin kirjoittaa tästä aiheesta, koska luulen, että tälläkin hetkellä joku käy läpi saman. Ajattelee samoja ajatuksia ja tuntee samoja tuntemuksia. Ehkä kirjoittaminen on minulle tapa prosessoida tapahtumia. Ehkä siitä on apua jollekin.
AIHEESEEN SOPIVAA MUSIIKKIA
Halusin kirjoittaa tästä aiheesta, koska luulen, että tälläkin hetkellä joku käy läpi saman. Ajattelee samoja ajatuksia ja tuntee samoja tuntemuksia. Ehkä kirjoittaminen on minulle tapa prosessoida tapahtumia. Ehkä siitä on apua jollekin.
AIHEESEEN SOPIVAA MUSIIKKIA
Paula Vesala - Ei pystynyt hengittää
https://www.youtube.com/watch?v=arDg2QilGuU
Haloo Helsinki - Hulluuden highway
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti