perjantai 12. heinäkuuta 2019

Näillä viidellä keinoilla alat lukea nopemmin ja tehostat oppimistasi

Kerrottiinko sinulle koskaan koulussa, miten voit nopeuttaa lukemistasi ja oppia tehokkaammin? Ei minullekaan. Tähän kirjoitukseen on koottu viisi yksinkertaista keinoa, joilla voit päästä parempiin tuloksiin. Näiden vinkkien jälkeen luet mielellään kirjoja tai muita tietolähteitä.



Selvitä aluksi luonnollinen lukunopeutesi

Lukemisen sujuvuus vaikuttaa paljon siihen kuinka mielellään luet kirjoja tai muita tietolähteitä. Ennen kuin alat muuttamaan lukutekniikkaasi, sinun kannattaa laskea nykyinen lukunopeutesi, jotta voit verrata kuinka paljon lukunopeutesi kasvaa ja oppimisesi tehostuu muutamalla tekniikalla. 

  1. Lue muutama kappale tekstiä luonnollisella tyylillä. Pyydä toista henkilöä kellottamaan siihen kuluvan ajan.
  2. Laske lukemiesi sanojen määrä.
  3. Lukunopeutesi = (lukemasi sanat/käytetty aika (sekuntia) x 60
  4. Anna parisi testata ymmärryksesi.


Vaihtoehtoinen tapa. Lue esimerkiksi 30 sekunnin ajan ja laske sanat.

Keskimääräinen aikuisen lukunopeus on noin 200-275 sanaa minuutissa. Kiinnitä samalla huomiota missä asennossa luet normaalisti.


Keino 1: Viritä mielentilasi otolliseksi muistamiselle ja oppimiselle 

Tämänhetkisellä tunnetilalla on merkittävä vaikutus oppimiseesi ja ymmärtämiseesi.  Luo itsellesi positiivinen ajattelutapa siitä, miten haluat lukemisen sujuvan. Esimerkiksi: 

”Voin lukea nopeasti ja silti opin suurimman osan yksityiskohdista.” 
”Luen nopeammin kuin ennen.”
”Luen hyvin nopeasti.”
”Luen erittäin nopeasti yhdellä vilkaisulla.”

Herätä uteliaisuutesi kysymyksillä ennen kuin alat lukemaan, esimerkiksi:
Mistä tämä kirja/teksti kertoo?
Mitä tiedän valmiiksi tästä aiheesta?
Millaisia mielikuvia minulla on tähän aiheeseen liittyen?
Mitä haluan tietää ja oppia tästä aiheesta?
Mitä haluan saavuttaa tämän kirjan lukemisella? Rentoutuminen ja viihtyminen ovat myös hyviä saavutuksia.
Mistä tiedän, että olen saavuttanut tavoitteeni? Mitä näen, kuulen, tunnen?


Tavanomaisesti ihminen muistaa noin 10 % lukemastaan, joten lähtökohtaisesti suurin osa yksittäisistä sanoista on turhia. Ajattelua tarkasteltaessa sanat ovat vain ajattelun pintarakennetta. Kieli on muistiimme ehdollistettu ihmisten välisen kommunikoinnin helpottamisen väline. Riittävästi ajassa taaksepäin mentäessä, ihminen on kuitenkin oppinut asioita jo paljon ennen sanojen kehittymistä. Iso osa oppimisesta syntyy, kun liität mielikuvia aiempiin muistoihin tai kokemuksiin. Tämän vuoksi on hyvä jäsentää edellä mainittuja kysymyksiä mahdollisimman paljon kuvien kautta. Yleisesti näkö- ja kuuloaistit ovat vallitsevimpia oppimisessa. Kaikki aistit ovat oppimisessa tärkeitä.










Kuva. Hyödynnä näköaistia lukemisessasi.

Keino 2: Näköalueen laajentaminen sanajoukkojen hahmottamiseksi

On tärkeä muistaa, että ihmisen keskushermosto pystyy rekisteröimään huomattavan paljon enemmän asioita, kuin ehdimme niitä tietoisesti ajattelemaan tai pukemaan sanoiksi.

Ensimmäinen askel lukemisen nopeuttamiseksi on laajentaa näköalueen reunojen havainnointitarkkuutta. Tämän aloittamisksi testaa ensin kuinka monta sanaa pystyt näkemään, kun kohdistat katseesi tietyyn kohtaan, liikuttamatta silmiäsi. Kokeile kohdistamalla katseesi alla olevassa esimerkissä keskellä näkyvään O-merkkiin ja huomioi voitko nähdä vielä sanat silmiäsi liikuttamatta molemmilta reunoilta samanaikaisesti, kun sanojen etäisyys toisistaan kasvaa.


                                     auto           O           rata


                     keltainen                    O                     kynä


            puna                                   O                                   sipuli


  ylä                                                O                                                mäki

Voit harjoitella tätä, esimerkiksi pyytämällä paria seisomaan noin käden mitan päässä sinusta ja kohdistat katseesi parisi nenään. Pyydä pariasi vilauttamaan samanaikaisesti kahta korttia näköalueen sivulla samalla etäisyydellä. Kun korttien tunnistaminen vielä onnistuu lisätään seuraavalla kerralla korttien sivuttaista etäisyyttä toisistaan.


Seuraavaksi voi lisätä näkemisen ymmärtämistä käyttämällä numerokortteja (esim. tavalliset pelikortit tai Uno-pelikorttien numerokortit) ja laskemalla numeroiden yhteenlasketun summan tai vaikka kertolaskun tuloksen. Korttien sijasta voitte myös käyttää pelkästään sormia. Tai voitte kirjoittaa lapulle eri väri ja pyytää toista kertomaan mitä väriä saadaan, kun kyseiset kaksi väriä sekoitetaan. Esimerkiksi punainen + keltainen = oranssi. Tämän tyyppiset harjoitukset ovat hyviä, koska sanajoukkojen yhteisen merkityksen ymmärtäminen on tärkeää lukemisessa.


Keino 3: Selvitä sinulle optimaalinen tekstin korkeus

Näköalueen laajentamisen lisäksi on toinenkin tärkeä fyysinen ominaisuus, johon voit vaikuttaa lukunopeuden parantamiseksi. Useat lukevat siten, että teksti on alaviistossa, esimerkiksi tuolilla istuen ja pitäen kirjaa pöydällä. Tai sohvalla istuen, kirja sylissä. Yleensä, jos nostat luettavaa tekstiä silmien korkeuden yläpuolelle, niin huomaat näkeväsi tekstin selvemmin.  Tämä johtuu siitä, että katseen nostaminen ylemmäs edistää yhteyttä näköhavaintoja käsittelevään aivojen osaan. Floridan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan luettavan tekstin pitäminen silmien tason yläpuolella nosti sekä lukunopeutta että tekstin ymmärtämistä 25 %.

Voit testata tätä ojentamalla tekstiä mahdollisimman kauas, siirtämällä sitä ylemmäs ja vertaamalla erotuskykyä näkökentän eri kohdissa. Jos sinulla on hyvä näkö, niin voit tarvittaessa pyytää paria siirtämään kirjaa riittävän etäälle, että et juuri enää erota sanoja. Sen jälkeen pyydä häntä nostamaan tekstiä ylemmäs. Optimaalinen kohta ei välttämättä ole aina silmien korkeuden yläpuolella. Tärkeintä on että löydät itselle parhaan kohdan. 


Kirjan korkeuden muuttaminen vaikuttaa varmasti kehosi asentoon. Voit myös muutenkin kiinnittää huomiota, missä asennossa kehosi on, kun olet vastaanottavaisimmillasi ja opit nopeasti.

Keino 4: Tutki erilaisten silmien skannaustapojen vaikutusta

Seuraavaksi voit antaa parillesi tehtäväksi seurata silmiesi luonnollista liikettä, kun luet. Yleisin opittu tapa on seurata tekstiä vasemmalta oikealle rivi riviltä. Kaikkein nopeammat lukijat antavat silmien skannata tekstiä joko suoraan ylhäältä alas tai hieman vinosti.

Kun olet selvittänyt luonnollisen (tai opitun) silmien tavan skannata luettavaa tekstiä, niin voit kokeilla tehdä siihen pieniä muutoksia kerrallaan. Jos yrität tehdä liian suuria muutoksia nopeasti, niin se saattaa tuntua epämukavalta, tai sitten hyvältä. Sen sijaan, että katsoisit kerralla yhtä sanaa, voit yrittää katsoa kerralla useita sanoja tai jopa useita rivejä kerralla. Jos haluat nopeuttaa nykyistä tapaasi, hae seuraaaksi nopein tapa hahmottaa lukemasi teksti. 

Voit kokeilla skannata tekstin sanoja suoraan ylhäältä alas, käyttäen joko yhtä tai kahta kohdistuslinjaa. Tai jotkut nopeat lukijat skannaavat tekstiä liikuttamalla silmiään alaspäin viistosti oikealta vasemmalle, jakaen sivun pariin tai kolmeen samanlaiseen alueeseen (kuva 3). Tämän tarkoitus on estää sisäinen sanojen ääntäminen, joka tekee lukemisesta hitaampaa.



Kuva 3. Erilaisia nopeiden lukijoiden silmien skannaustapoja.


Kokeile etsiä itsellesi sopiva tekstin skannaustapa, jolla hieman venytät perinteistä lukutekniikkaasi hieman tehokkaammaksi. Voit aluksi ohjata skannausta sormen tai kynän kärjen avulla, jotta silmäsi ja aivosi tottuvat uuteen tapaan. Muista, että uusi tapa vaatii aina hieman toistoja ja opettelemista pois entisestä. Jonkin ajan kuluttua voit testata, miten uusi tapa on vaikuttanut lukunopeuteesi ja luetun ymmärtämiseesi.


Keino 5: Sanojen äänettömän lausumisen vähentäminen

Sanojen äänetön lausuminen on yleensä yksi selkeä lukemista hidastava tekijä. Näköaistin avulla voit helposti hahmottaa useita lauseita muutamissa sekunneissa, joiden ääneen lukemiseen saattaa kulua kymmeniä sekunteja. Sanojen sisäinen ääntäminen on yleensä opittu tapa, koska niinhän meidät opetetaan alunperin lukemaan. Tietysti se on perusteltuakin, jotta opettaja ja vanhemmat voivat varmistua, että lapsi ymmärtää sanat oikein. Tosin missään vaiheessa meitä ei tämän jälkeen opeteta pois tästä tavasta, vaikka se nopeuttaisikin selkeästi lukemista.

Muista, että sanojen äänetön lausuminen, siten että hampaat tai kieli tekevät pieniä liikkeitä on eri asia kuin pelkästään sanojen kuuleminen mielessään. Ja hidastava tekijä on juuri suun pienet liikkeet. Silloin ikään kuin lukisit ääneen, vaikka et sanoisikaan sanoja kuuluvasti. Silmäsi pystyvät huikean paljon nopeampaan toimintaan kuin sanoja ehtii tulla suustasi ulos.

Sisäisen ääntämisen vähentäminen ei tarkoita sitä, ettei mitään sanoja saisi koskaan sanoa mielessään. Voit esimerkiksi rajoittaa sisäisen ääntämisen pelkästään avainsanoihin tai voit hakea verbejä, subtantiiveja ja adjektiiveja. Harjoittele eri sanaluokkien nopeaa hakemista lauseista muutaman sivun verran.


Voit myös kokeilla laittaa lukemisen aikana kynän hampaiden väliin ja siten yrittää estää sanojen äänetön lausuminen. Kokeile lukemista kynä hampaiden välissä ja tutki vaikuttaako se ymmärtämisesi.


Tutki lukutekniikkasi muutoksen vaikutuksia nopeuteen, ymmärrykseen ja oppimiseen


  1. Mieti mitä haluat oppia tai tietää? 
  2. Lue. 
  3. Testaa oletko oppinut haluamasi asiat. 
  4. Jos olet, niin hyvä. Olet onnistunut tehostamaan lukemistasi. Jos et, niin kokeile tehdä pieniä muutoksia. Jos jokin ei toimi sinulle, niin älä tee sitä enää. Voi olla, että vaikka pelkästään keinon 1 asioihin paneutumalla opit paremmin ja se riittää.
  5. Tee uudelleen lukunopeutesi kalibrointi, kun olet muutaman päivän ajan käyttänyt lukutekniikkaasi tekemiä muutoksia.



Yhteenveto lukemisen ja oppimisen tehostamisesta

Alla olevassa visuaalisessa kartassa (kuva 4) on yhteenveto tämän kirjoituksen pääkohdista. Erityisesti, jos lukemisesi tarkoitus on oppia jotain, niin suosittelen piirtämään itsellesi vastaavan kartan tai muun kuvan, jonka avulla voit helposti palauttaa mieleen asiat. Vaihtoehtoisesti voit tehdä listan avainsanoista tai avainlauseista. Jos, esimerkiksi kirja kertoo kahdesta henkilöstä, niin tee kaksi listaa. Näistä on sinulle hyötyä myöhemmin, kun lukemisestasi on kulunut aikaa ja siinä välissä on tullut luettua kymmeniä muita kirjoja. 



Kuva 4. Visuaalinen kartta lukemisen nopeuttamisesta.

Mielestäni lukemisen, muistamisen ja oppimisen tekniikat pitäisi olla alakoulussa opetettavia asioita, opetetaan sitten matematiikkaa, lukuaineita tai kieliä. Valitettavasti ainakaan omana koulu- ja opiskeluainoina nämä asiat eivät tulleet vastaan, vaan vasta parikymmentävuotta myöhemmin. Toivottavasti näistä vinkeistä on muillekin hyötyä, koska mitä helpompaa ja tehokkaampaa lukeminen sinulle on sitä enemmän luet.


Lähteet
Dilts, R.B. & Epstein T.A. 1995. Dynamic Learning. Meta Publications. ISBN 0-916990-37-X. 426 s.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti