Testamentti: Kohta meitä on 8 miljardia ja vieläkin vailla tietoista suuntaa

Blogin viimeinen teksti kutoo mielenkiintoisesti yhteen 10 000 vuoden takaisen esi-ihmisen, parisuhteen odotukset, mielenterveyden haasteet, aistien rajallisuuden, orjuuden ja ihmiskaupan. Väestömäärän kasvun kiihtyessä luomamme ongelmat räjähtävät käsiimme, mutta onko meillä vielä toivoa?

Tämä on viimeinen kirjoitus tähän blogiin. Kirjoittaminen ja uteliaisuus eivät pääty, mutta nyt on aika muille projekteille. Tavoitteena oli katsoa omaa oravanpyörää ulkopuolelta  ja kasvaa kirjoittamisen mukana. Tämän innoittamana tutustuin erilaisiin teksteihin, dokumentteihin, historiaan ja kulttuureihin. Jotta ajattelun kasvamiselle oli mahdollisuus, valitsin usein tutustumisen kohteeksi sellaisen aiheen, mikä missään nimessä ei ollut lähelläkään sitä omaa juttua.
Tässä hyvä esimerkki yhdestä, joka osoittautui varsin kiinnostavaksi: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/04/netflix-dokumentti-get-me-roger-stone.html 

Ihan mieletöntä mitä kaikkea löytyikään ja monet jutuista veivät syvälle ajatusten ja omien uskomusten syövereihin. Omaa elämää pyörittävien uskomusten ravisteleminen aiheuttaa henkistä kipua, jos ne vain rohkenee kohdata. Siksi suosittelen miettimään oletko valmis lukemaan loppuun tämän tekstin, jossa käsitellään useimmille henkilökohtaisia teemoja. Teksteiksi blogiin päätyi vain pieni osa kaikesta aineistoista ja osa omista kokemuksista ja johtopäätöksistä.

Aikahyppy antaa erilaisen näkökulman

Monet vahvatkin uskomukset saivat kyytiä, kun siirtyi ajassa riittävän kauas taaksepäin. Yuval Noah Harari avaa historiaa, nykyaikaa ja tulevaisuutta omalla mielenkiintoisella tavallaan kirjoissaan. Ihminen kun on elänyt maapallolla tuhansia ja kymmeniä tuhansia vuosia. Oliko kiirettä olemassa 10 000 vuotta sitten? Varmasti oli, jos yritti pötkiä pakoon sapelihammastiikeriä. Mutta  oliko kelloa ja kalenteria ja niiden aiheuttamaa oravanpyörää ja suorittamisen aikatauluja? Ajan mittaaminenkin on tarkoitettu helpottamaan ihmisen elämää ja yhteisten asioiden hoitamista. Mitattu aika on väline. Eikö käytännössä siis huonon tunnetilan luominen itselle, jonkin ihmisen keksimän välineen vuoksi olekin turhaa?  

Minä olen nyt tässä, enkä voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Se on totuus. Miksi siis murehtia jostain muusta. Tämä hetki on totta. Menneisyys on pelkkiä vääristyneitä tulkitsijan suodattamia kokemuksia. Tulevaisuutta ei ole olemassakaan kuin mielikuvituksessa, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa valinnoillaan.

Ja ne ihmiset, joiden kanssa olen juuri nyt, ovat kaikkein tärkeimmät ihmiset. Olen kaikissa elämäni vaiheissa riippuvainen muista ihmisistä. Olen kiitollinen ruokakauppiaalle, joka on huolehtinut tarvitsemieni tarvikkeiden hankinnasta, säilytyksestä ja laittanut ne esille minua varten. Ja kaikille, jotka koko ketjussa ovat osaltaan vaikuttaneet aina asfaltin tekijöistä ajoneuvon valmistajille.

Mistä parisuhteen odotukset ovat peräisin?

Parisuhteen aloittaminen synnyttää usein odotuksia oman ja toisen ihmisen käyttäytymiselle. Pettymys on mahdollista vain, jos on luotu odotuksia. Mistä nämä odotukset oikein ovat alunperin peräisin? Oliko 10 000 vuotta sitten parisuhteen pelisääntöjä, jonka vuoksi nykypäivänä moni menettää hermonsa, yöunensa, terveytensä tai henkensä? Haluammeko parisuhteella pohjimmiltaan omistaa ja hallita toista vai rakastaa ja antaa toisen olla sellainen, johon alun perin rakastuimme?   https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/18/vakivalta-parisuhteessa-oli-tappaa-annen-herasin-keskella-yota-veitseniskuihin

Parisuhteen perususkomuksetkin ovat yhtä lailla jonkun tai joidenkin ihmisten keksimiä. Ja niitä me olemme oppineet pitämään ehdottomina totuuksina. Niitä toistetaan meille elokuvien ja muiden ihmisten toiminnan kautta. Mistä ne oikein ovat peräisin? Ja mitä tarkoitusta varten nekin ovat aikanaan keksitty? Ehkä yhteisöissä on ollut suvun jatkamisen tai geeniperimän kannalta tärkeää, että kaikki naiset tai miehet eivät pyöri vetovoimasimman yksilön ympärillä. Tai miksei taustalla ole voinut olla yksilöllisiä tarpeita tai mielen pahoittamista. Onko mustasukkaisuus luontainen vai opittu käyttäytymismalli? 

Ainakin lapsen kasvattamisen kannalta on hyvä, jos kovaa työtaakkaa on jakamassa parikin henkilöä. Onko sillä väliä onko kasvattajia kolmekin tai kokonainen yhteisö tai mikä on heidän sukupuolensa? Nämä muodostelmat kuitenkin koettelevat useimpien uskomusmaailman rajoja. Ehkäpä Freudin ansiosta yhä useampi uskaltaa nykyään ajatella eri tavalla: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2019/01/freud-pakeni-hitlerin-vainoja-lontooseen.html 

Minun maailmani on vain osa kaikesta todellisesta

Tiedämme, että ihmisen aistit ovat rajallisia. Eläinkunnasta löytyy otuksia, joilla on huomattavasti ihmisen aisteja tarkempia aisteja. Jotkut linnut suunnistavat aistimalla magneettisuutta eli sellaista asiaa, jota ihminen ei voi aisteillaan havaita. Tai ainakaan kaikki. Jopa eri ihmisten keskenkin on eroja aistien tarkkuudessa. Toiset näkevät paremmin ja toiset kuulevat paremmin. Silti pidämme helposti yliluonnollisia tai mahdottomina asioita, jotka ylittävät havaintokykymme. Vaikka pelkästään päättelemällä on selvää, että havaitsemme ja koemme vain osan asioista, joita ympärillämme tapahtuu koko ajan. Meidän maailmamme on siis vain pieni osa koko totuudesta. 

Havannointikykymme kohdistaa huomiota enimmäkseen niihin asioihin, jotka vahvistavat meidän uskomuksia ja kokemuksia. Osa havainnoista suodattuu siis pois, vaikka ne ovatkin olemassa. Tämän vuoksi jokaisen tilanteen voi tulkita niin monella tavalla, kuin tilanteessa on havaitsijoita. Silti puolustamme helposti ehdottomana omaa tulkintaamme tilanteista. Myös mielipiteen muuttamiselle helposti naureskellaan, erityisesti politiikassa. Vaikka se, että pystymme muuttamaan mielipidettämme, kertoo vain että pystymme vielä analyyttiseen ajatteluun ja ajattelemaan asioita toisestakin näkökulmasta. Robert Anton Wilson onkin todennut osuvasti, että uskomus on ajattelun kuolema. Eli muodostaessamme vahvan mielipiteen jostain, suljemme samalla muut mahdollisuudet pois.

Omasta mielestä ja välittämisestä

Idoleilla on diagnosoituja mielenterveysongelmia ja ne saavat tilaa eri medioissa. Mistä erotamme onko kyseessä kaupallista markkinointia vai avointa keskustelua? Ongelmat tuntuvat lisääntyvän niin nuorten parissa kuin työelämässäkin. Kuka tai ketkä mahdollisesti hyötyvät diagnoosien lisääntymisestä? Onko taustalla mahdollisesti taloudellisia vaikuttimia, kun lääkittävien ihmisten määrä lisääntyy? Mielialalääkkeiden seurauksen kuolee vuosittain maailmanlaajuisesti yhä enemmän ihmisiä, mutta uutisointi keskittyy enemmän yksittäisiin ohimeneviin tartuntatapauksiin. Mikä on median tehtävä? Suomessakin jo puoli miljoonaa syö masennuslääkkeitä: https://yle.fi/uutiset/3-6173100. Mistä tiedät, että masennus on todellinen asia? Voiko sen näyttää tai laittaa ämpäriin? Onko se vain verbistä "masentaa" väännetty abstraktinen ja täysin keksitty käsite? Oliko se olemassa jo 1000 vuotta sitten? Mistä olet saanut tiedon, että sitä varten on olemassa lääke? Paranevatko niitä syövät ihmiset? https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2014081718579420 . Lääketeollisuus ei tosiaan hyödy siitä, että ihminen paranee, vaan siitä että hän jatkaa lääkkeiden syömistä säännöllisesti.

Mistä tiedän haluaako lääkäri auttaa minua vai toteuttaa yrityksensä, lääkeyhtiön tai vakuutusyhtiön liiketoimintaa kasvattavaa tehtävää? Sinulla on aina oikeus vaatia sinulle määrätyn lääkkeen puolueetonta tutkimustaustaa. Esimerkiksi kansallisessa rokotusohjelmassa olevilta rokotteilta sellainen yleensä löytyy. Luotan jatkossakin lääketieteen ja mielukuvaharjoittelun avulla nopeutettuun paranemiseeni, koska mikään ei ole tehokkaampi parantaja kuin oma immuunijärjestelmäni. Mutta hälytyskelloni kilkattavat lujasti, jos jokin järjestelmä ei kestä kritiikkiä ja kriittisen kannan ilmaisevat henkilöt erotetaan. Silloin olisi aika kaivaa syvemmältä.

Diagnoosi ei ole koko totuus, vaan se on päätelmä. Diagnoosin avulla henkilölle voidaan oireiden helpottamiseksi määrätä tilapäisesti lääkettä ja järjestää ohjausta vastaaviin ongelmiin erikoistuneiden henkilöiden toimesta. Toisaalta diagnoosi voi olla suuri helpotus ja tehdä ongelmasta hallittavan tuntuisen. Myöskin vakuutus- ja tukijärjestelmät edellyttävät diagnoosia. Diagnoosi tulisikin ymmärtää järjestelmään kuuluvana välineenä ja pitää erillään ihmisen indentiteetistä. 

Kaiken tämän keskellä saatamme joskus unohtaa oman vastuumme tunnetilojemme luomisesta ja niiden muuttamisesta. Toisaalta meille ei opeteta mielikuvituksemme hallitsemista ja suunnittelua, vaikka oppivelvollisuutta pidennetäänkin. Onneksi osa haasteista ratkeaa ajattelemalla asioita uusista näkökulmista, on sitten kyse yksinäisyydestä: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/09/opiskeluaikana-karsin-yksnaisyyden.html, tai vaikka epäasiallisesta kohtelusta työpaikalla: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/09/tyopaikkakiusaamisen-pyorremyrskyssa.html. Myös oman kehon merkkien kuunteleminen ja sisäisestä yhteiskunnasta huolehtiminen ovat tärkeitä muistaa: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/03/maailman-yksinkertaisin-ja-ilmainen.html

Kuplista suurin - Minä

Zeitgeist-trilogia haastaa ja provosoi herkullisilla aiheilla: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/10/tiedatko-mita-sinun-ja-minun-ei-koskaan.html. Edes uskonnot arkaluontoisena aiheena eivät jää vaille huomiota. Aurinko ja tähdistöt olivat tärkeitä varhaishistorian ihmisille niin suunnistamisessa, ruoan kasvattamisessa ja vuodenaikojen kiertokulun hahmottamisessa. Ennen kristinuskon valtakautta pohjoisella pallonpuoliskolla Rooman valtakunnassa vietettiin vuoden lopulla Voittamattoman auringon (Sol Invictuksen) juhlaa. Pimeyden ja valon taistelu. Aurinko näytti pysyvän näkymättömissä pari vuorokautta, mutta kolmantena päivänä se nousi ylös kuolleista. Vuoden lyhin päivä eli talvipäivänseisaus ajoittuu 21.-22. joulukuuta ja kolmas päivä tämän jälkeen 24.-25.12. Ja näin aurinko, kaiken valon ja elämän tuoja on meille syntynyt. Varhaisten aikojen tähtikartoissa toistuu 12 päätähdistöä eli eläinradan merkkiä. Sopivasti saman verran kuin oli opetuslapsia. Pääsiäinen taas määräytyy kevätpäiväntasauksen mukaan. Eli aika, kun päivä pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa olla pidempi kuin yö. Valo voittaa pimeyden, kun aurinko astuu ylös taivaisiin. Tätä juhlistetaan, esimerkiksi rairuoholla ja munilla, jotka ovat kasvun, uudistumisen ja hedelmällisyyden vertauskuvia. 

Kuva. Aurinko ja tähtimerkit.

Mutta uskonnoillakin on merkitystä, erityisesti silloin, kun ne tuovat hyvää tai toivoa meidän elämäämme. Tätä pohdiskeli omana aikanaan kiivaasti myös pastorin poika Friedrich Nietzsce: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2019/02/antikristuksen-hyytava-ennustus.html. Mielestäni muiden uskomuksia ja uskontoja tulee kunnioittaa, koska itse olemme oman elämämämme suurin illuusio. Uskon kaikkiin niihin jumaliin, joihin ihmiset uskovat. Koska uskon ihmisiin.

Voisiko samalla tavalla maallisempiin keksittyihin asioihin liittyviä yhteisiä uskomuksia pitää uskontoina? Esimerkiksi parisuhde, aika, hierarkinen organisaatio, kapitalismi, kommunismi tai demokratia.

Talousjärjestelmän molemmat puolet

Raha ja talousjärjestelmä ovat olleet useamman kirjoituksen kiinnostuksen kohteita. Tästä kaikki alkoi: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/02/mina-juoksen-raha-kertoo-mihin-suuntaan.html 

Talousjärjestelmästä on kiistämättä ollut valtavasti iloa ja hyötyä isolle ihmismäärälle. Lähtökohtaisesti ihminen tarvitsee monenlaista elääkseen. Joitakin asioita vain halutaan, mutta joitakin oikeasti tarvitaan. Minkä huikean kehitysaskeleen olemme ottaneet 500 viimeisen vuoden aikana. Selvästi aiempaa isommalla väestön osalla ovat olosuhteet parantuneet merkittävästi. Joskus piti varmasti käyttää vielä enemmän tunteja, että ravinto ja turvallinen suojapaikka olivat varmistettu.  Talousjärjestelmällä painostamalla pystymme myös hillitsemään maailmanvalloittajien ja diktaattoreiden suunnitelmia. Aika hyvähän tämä on.

Kaikille järjestelmä ei kuitenkaan ole hyvä. Yle Areenan dokumenttisarjan mukaan orjuus on tänä päivänä yleisempää kuin koskaan aiemmin maailmassa, koska talousjärjestelmämme vaatii sitä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/15/orjuus-nyt-dokumenttisarja-ihmiskaupasta-ja-nykypaivan-orjuudesta. Meillä ei ehkä muuten olisi varaa ylläpitää elintasoamme, ellemme olisi ulkoistaneet ongelmiamme ja päästöjämme muualle. Ajattelemme helposti, että ongelmat ovat kaukana ulkomailla. Voit katsoa kuinka monen kotonasi olevan vaatekappaleen lapussa lukee, esimerkiksi Bangladesh, Pakistan tai Kambodza. Iloitsemme, kun saamme vaatekappaleen kaupasta halvalla, tiedostamatta, mitä se mahdollisesti tarkoittaa samalla jollekin toiselle:   http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/08/netflix-dokumentti-true-cost.html. 

Seksiorjien kuvia näemme helposti sopivilla hakusanoilla googlesta: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/12/pornoalalla-lukuisten-nuorten-naisten.html.  Tai heidän palveluita voimme käydä ostamassa lähistöltä alkaen alle sata euroa. Yksi sivusto suljettiin, mutta pienellä vaivalla löytyy toinen sivusto (realescort.com), josta voit katsoa, mitä sinun naapurustossasi on tarjolla. Ja halutessasi voit myös tutustua siihen, miten heidän käyttäytymistään hallitaan:http://oravatpyorassa.blogspot.com/2018/05/netflix-dokumentti-tricked-amerikan.html 

Orjat ovat siis koko ajan läsnä kotonamme ja naapurissamme, eikä yhtään sen kauempana. He ovat täällä, koska me hyväksymme sen ja tuemme sitä. Mutta perussyytä tai siitä kärsivien ihmisten ongelmaa ei välttämättä ratkaise se, että päätämme joukolla olla ostamatta halpoja vaatteita tai muuta. Muutokset on tehtävä huolella ja harkiten, siten että kohteena olevien toimeentulo ja elämisen mahdollisuus säilyy. Aina löytyy tahoja, jotka ovat valmiita hyötymään ihmisten pettymyksestä ja muutoksen halusta. Tämän sai aikanaan kokea, esimerkiksi Karl Marx: http://oravatpyorassa.blogspot.com/2019/01/yksilon-vapauden-ja-tasa-arvon.html.

Politiikka elää suuren kuplan sisällä

Yksikään nykyisistä puolueista ei tunnu kykenevän katsomaan talousjärjestelmää ulkopuolelta, vaan hyväksyy muiden ihmisten keksimät ehdot ja suostuu pelaamaan niiden mukaisesti, kääntämällä huomiotaan yksittäisiin rönsyihin, kuten vaikka verotukseen tai montako kymppia kenellekin annetaan ja keneltä viedään. Samalla maaperä, vesistöt, eläimet ja ilmasto jäävät toissijaisiksi ikuisen talouskasvun tavoittelussa. Mikä merkitys sillä on demokratian kannalta, että kansanedustajaksi pääsemiseksi vaaditaan yhä suurempi taloudellinen panostus ja taustajoukot: https://yle.fi/uutiset/3-10715323

Poliittisissa linjauksissa voisi asettaa nykyistä enemmän painetta tuotteiden ja palvelujen tarjoajille, ympäristön näkökulmasta. Esimerkiksi Euroopan alueella voitaisiin vapauttaa kaikki polttoaineen ja energian säästämiseen liittyvät patentit. Onko niiden hyödyntämättä jättämisestä hyötyä vai haittaa ilmastolle? Ja sen jälkeen voisi tehdä päätöksen, että vuoden 2022 jälkeen täällä ei saa valmistaa eikä tuoda maahan yhtään yli 3 litraa/100 km kuluttavaa henkilöautoa. Sen sijaan, että asetetaan vanhoillekin autoille päästöarvoja, jotka aiheuttavat kuluttajille lisämaksuja ja aivan turhiakin osien vaihtoja. Parannnetaanko sillä ihan oikeasti ympäristön tilaa? Ihan varmasti valmistajat kehittäisivät tarvittavat ratkaisut. 

Nyt ollaan tyytyväisiä, että kuluttaja maksaa työn tekemisellä ansaitsemallaan arvollaan vähän ylimääräistä muovipusseista, lennoista yms. Minulle on hieman epäselvää, miten se vaikuttaa siihen, että tulevaisuuden ihminen saa puhdasta vettä, ruokaa ja ilmaa? Kodin elektroniikkalaitteiden tahallinen käyttöiän lyhentäminen pitäisi olla vakava rikos ympäristöä kohtaan. Talousjärjestelmän viitekehyksessä se on täysin ymmärrettävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Vaikka talousjärjestelmällä nykymuodossaan onkin hyvät puolensa, niin silti emmehän hyväksy murhaavaa lääkäriä tai hyväksi käyttävää pappiakaan?

Mihin suuntaan haluamme mennä?

Jos emme itse tietoisesti mieti ja päätä, mihin suuntaan haluamme yhteisönä kehittyä, niin voit olla varma siitä, että meitä viedään kuin pässiä narussa. Ja siihen suuntaan, mistä siitä on eniten hyötyä niille, joita nykyinen järjestelmä hyödyttää eniten. Uskomukset ovat hyvä ohjaamisen väline, koska ihminen toimii aina uskomustensa mukaisesti ja niihin vahvistusta hakien. Kohtuuttomuuden rajat siirtyvät vain kauemmas, samalla kun muutosta ja kehitystä hidastetaan tahallisesti, nykytilanteen ylläpitämiseksi. Talousjärjestelmäkin on vain yksi väline ja sen voi muokata tukemaan yhteistä suuntaa. Rahaa voidaan luoda rajattomasti, mutta luonnonvaroja, puhdasta maaperää, vettä ja hengitysilmaa on rajallisesti.  

Osaamme lausua kuorossa, että jokaisen yrityksen tehtävänä on tuottaa rahaa omistajilleen, mutta harvemmin tulemme ajatelleeksi, että jokaisella rikollisjärjestöllä on täsmälleen sama tarkoitus. Välineinä toimivat huumekauppa, ihmiskauppa, väkivalta ja seksiorjat. Näin arvokeskustelujen aikana tätä yhteyttä olisi syytä miettiä. Samoja arvoja ja periaatteita voidaan tulkita moneen tarpeeseen sopivaksi. Siksi myös suunta ja tarkoitus tulisi päättää. Mitä, jos yritysten ja valtioiden tarkoitus liittyisikin tulevien sukupolvien ihmisten, eläinten ja heidän elinolosuhteiden parantamiseen? Miten se muuttaisi elämää ja yksityiskohtia? Miten se muuttaisi koulutusta, työelämää tai mediaa? Mitä, jos vika ei olekaan järjestelmässä, vaan siinä, että ihmiskunnalta puuttuu vielä yhteinen suunta? 


Haasta uutisointia, älä usko keneenkään täysi-ikäiseen, mieti enemmän tarvitsenko oikeasti vai haluanko ja käännä lääkärisi kertomat negaatiot päinvastaisiksi. Muista myös samalla pitää hauskaa. Kiitos kaikille teille lukijoille! On tullut aika ottaa aikaa muille projekteille. Jos en aloita sitä tänään, en luultavasti aloita sitä koskaan. 

Näillä periaatteilla sinun elämääsi kontrolloidaan yhteiskunnassa

Haluatko tietää millä säännöillä yhteikunnassamme kontolloidaan opiskelijoita, työntekijöitä ja meitä muita tavallisia kansalaisia?

Sinulle ja minulle on määritelty yhteiskunnassa kaksi keskeistä roolia, jotta nykyiset päätöksenteon ja varojen ohjautumisen mekanismit pysyvät ennallaan; Kuluttajan rooli ja työntekijän rooli. Mieluiten siten, että kuluttaminen tapahtuu velaksi, joka lisää sitoutumista työn tekemiseen.

Kuva. Dokumentti Requiem For The American dream, Youtube.

Näillä periaatteilla ihmiset saadaan pysymään järjestelmässä sukupolvesta toiseen:

1. Pidä työntekijät epävarmoina, niin he pysyvät kontrolloitavissa.
2. Laita työntekijät kilpailemaan keskenään. Hierarkiset organisaatiot toimivat aina. Korosta kilpailemista kaikissa muodoissaan ja hyödynnä tiedotusvälineiden vaikutusvaltaa. Kun ihmiset kilpailevat keskenään, he eivät vaadi lisää oikeuksia, parempaa palkkaa tai työoloja. Oletko ihmetellyt, miksi urheiluidoleille maksetaan järjettömältä tuntuvia palkkioita? Koska he tukevat tätä toimintamallia ja samalla lisäävät tuotteiden kuluttamista.
3. Aiheuta hajaannusta. Suosi joitakin ryhmiä, jotta eri ryhmät vihaavat toisiaan. Lietso pelkoa ja vihaa korostamalla tiedotusvälineissä eri ryhmien tekemiä vääryyksiä. Keskenään riitelevistä ja toisiaan vihaavista ryhmistä ei ole todellista vaaraa. Pieniä eripuraisia ryhmiä on aina helpompi kontrolloida kuin suuria ihmismassoja, jotka toimivat yhdessä sinun etua vastaan.
4. Järjestä ihmisille viihdettä. Kun he uppoutuvat harrastuksiin, peleihin, elokuviin, pornoon ja alkoholiin, niin vaikutusvalta lisääntyy ja he eivät varmasti taistele nykyistä järjestystä vastaan. Pidä huolta, että alkoholi on edullista ja sitä on helposti saatavilla. Ongelmat ja onnettomuudet tuottavat kuitenkin aina tuottavaa liiketoimintaa (lääkärit, lääkeyhtiöt, asianajajat yms.).
5. Vähennä solidaarisuutta. Kun ihmiset välittävät vain itsestään, ei heistä ole vaaraa nykyrakenteille. Toisista huolehtiminen on aina huolestuttavaa. Sosiaaliturvasta, ilmaisesta koulutuksesta tai edullisesta terveydenhuollosta tai lasten päivähoidosta ei ole mitään hyötyä varakkaimmille, joten ne voi hyvin tuhota. Jos haluat tuhota jonkin näistä järjestelmistä, niin paras keino on leikata niiden rahoitusta. Ja kun ihmiset ovat vihaisia niiden toimimattomuudesta, niin onkin hyvä aika yksityistää niitä.
6. Lisää tavallisille kansalaisille kohdituvia veroja ja vähennä varakkaimpien veroja.
7. Huolehdi, että opiskelijoilla on velkaa, kun he valmistuvat. Näin heidän on pakko tulla osaksi järjestelmää, jotta he saavat velat maksettua.
8. Vähennä demokratiaa kaikin keinoin. Esimerkiksi siten, että eduskuntaan pääsemiseen vaaditaan huomattava rahallinen kampanjointi ja sitä kautta yritysten tuki. Vähennä ammattiliittojen vaikutusvaltaa.
9. Lisää pankkien, sijoituslaitosten ja vakutuutusyhtiöiden vaikutusta. Aiemmin tuotantolaitoksilla oli huomattavasti suurempi merkitys taloudelle ja ammattiosastoilla oli niissä vahva vaikutusvalta. Talousjärjestelmän laitoksissa ei työntekijöillä ole juuri lainkaan vaikutusvaltaa.
10. Lisää talouselämän sääntelyä. Loppujen lopuksi säännöt määritellään poliittisella huipulla, jonne hyvin todennäköisesti päätyy yritysten ja rahoituslaitosten tuella toimivat ihmiset.
11. Pidä huoli, että talousjärjestelmän romahduksen suurin kärsijä on tavalliset työssä käyvät ihmiset. Työpaikan meneminen romahduttaa maksukyvyn ja rahoituslaitoksilla on oikeus ulosottoon ja kiinteän omaisuuden lunastukseen. Näin kaikki haluavat, että talousjärjestelmä toimii välittämättä siitä, mitä se tekee ihmisten solidaarisuudelle tai luovuudelle, ilmastolle, vesistöille tai maaperälle. Ja jos suuri yritys tai rahoituslaitos on ongelmissa, niin se tulee pelastaa veronmaksajien rahoilla, ei muiden yritysten tai rahoituslaitosten rahoilla. Lopulta yrityksen johdolla on mahdollisuus päästä veloistaan hakeutumalla konkurssiin. Yksityisellä ihmisellä ei tietysti saa olla tätä mahdollisuutta.
12. Hallitse joukkoja pitämällä yllä luokkaeroja. Jos jostain yhteiskuntaluokasta olevat henkilöt määrittelevät säännöt ja toiset tottelevat niitä, niin kyseessä on luokkayhteiskunta, vaikka sitä ei haluttaisi tunnustaa julkisesti. Ihmisiä on vaikea hallita voimalla, mutta sama onnistuu helpommin hallitsemalla uskomuksia, asenteita ja haluja. Median ja markkinoinnin tehtävänä on tuottaa kuluttajia ja kuka vetää naruista  median huipulla?
    Kuitenkin viime kädessä valta on kansalaisilla, jos he vain sen ymmärtäisivät. Loppujen lopuksi yrityksillä ja hallituksilla ei ole pakkokeinoja, jos kansalaiset vain ymmärtävät liittoutua keskenään ja vaatia oikeuksia ja parempaa järjestelmää. Meillä on aito demokratia, vasta sitten kun meillä on demokraattisesti ohjattu tuotanto, rahoitusjärjestelmä ja media.

Näistä ja muistakin nyky-yhteiskuntien ongelmista kertoo älykkö Noam Chomsky Youtuben dokumentissa Requiem For The American dream.

Yksilön vapauden ja tasa-arvon taistelija Karl Marx

Marx tuli luoneeksi yhden vaikutusvaltaisimmista ideologioista. 70 vuotta Karl Marxin kuolemasta jopa yhtä kolmasosaa maapallon väestöstä hallitsivat hallitukset, jotka ainakin väittivät  perustuvanta Marxin opeille, mutta samalla käänsivät selkänsä Marxin ihannoimalle yksilön vapaudelle ja tasa-arvolle. 

Kuva. Nuori Karl Marx.

Nuori Karl Marx innostui järjen ja vapauden levittämisestä

Marx syntyi 1818 Trierissä Saksassa. Marx vietti lapsuutensa kunnianhimoisten vanhempiensa kanssa porvalillisissa oloissa.  Myös viimeiset vuotensa Marx eli  Lontoossa varsin keskiluokkaista elämää ennen kuolemaansa 1883. Marx varttui aikakaudella, jolloin poliittinen auktoriteetti ja ilmaisunvapaus olivat kovasti kiisteltyjä aiheita.

Trierin maakunta oli ollut Napoleonin hallinnassa, joten se oli myös saanut maistaa osanta Ranskan vallankumouden tuomista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Kamppailu Preussin konservatismin ja Ranskan liberalismin välillä innoitti Marxia suuresti. Jo opiskeluaikoina nuori Marx otti asiakseen kapinoida Preussin ylimystöä vastaan. Nuorena hän ihastui järjen ja vapauden leviämiseen, jotka pääsivät valloilleen Ranskassa. Marx uskoi, että suurin este ihmisen edistymiselle oli uskonto, joka piti yllä vanhoillisia ajattelutapoja. 

Marx huomaa sanojen voiman ja suututtaa valtaa pitäviä

Marx tiedosti kirjoitetun sanan vaikutusvallan ja hankkiutui toimittajan työhön sanomalehdessä, jonka kautta hän pystyi lisäämään ihmisten tietoisuutta ajatuksistaan, joille kyti tilausta pinnan alla. 

”Ylimystölle ei voi antaa lain muotoa, koska se muodostuu laittomuudesta. Tekojen vääryyttä ei voi oikeuttaa tottumuksella. Eihän ryävärin rosvopoikaakaan vapauteta syytteistä, koska ryöväirys on perheen ominaispiirre.” - Karl Marx

1842 Marx kiinnitti myös huomiota viininviljelijöiden tulojen romahtamiseen. Viininviljelijät eivät enää pystyneet ruokkimaan perheitään ja usea heistä päätyi itsemurhaan. Aiemmin kukoistaneet viinitilat joutuivat nyt ponnistelemaan. Aiemmin heillä oli ollut oikeus kerätä ilmaiseksi polttopuita, mutta uudet tehtaat kuluttivat sitä paljon, joten se kiellettiin. Marx kirjoitti aiheesta näkyvästi ja lopulta se suututti valtaa pitävät. Hänen lehtensä lopetettiin. Nyt nuori ja kunnianhimoinen Marx oli lisäksi kritisoitu ja vihainen. 

Vallankumouksellinen Marx siiryi Pariisiin

Marx siirtyi Pariisiin, joka oli pullollaan radikaaleja ajattelijoita, joissa kyti vallankumouksen henki ja jotka olivat valmiina kääntämään yhteiskunnan päälaelleen. Utopiasosialistien tavoitteena oli tuotantovälineiden yhteisomistus. Kommunistit taas kannattivat yhteistaloudellisia ryhmiä eli kommuuneja. Näiden lisäksi Marxin oma ideologia aloi myös saada jalansijaa. Uskontoa Marx ei enää nähnyt ratkaisevana ongelmana ja se oli vain oopiumia kansalla eli kipulääkettä johonkin syvemmällä olevaan. Hänestä murheemme kumpusivat tavasta, jolla yhteiskuntamme oli järjestetty vastaamaan materialistisiin tarpeisiin – kapitalistisesta taloudesta. 

Olemme luoneet hirviön, jota emme enää hallitse

Marx näki, että työ ja tuottavuus ohjasivat elämäämme uskontoa merkittävämmin.  Hän huomasi, että ihminen on perusluonteeltaan luova ja tuottelias, mutta kapitalismi ohjaa meitä tekemään yksinkertaisia toistuvia asioita. Marx huomasi, että kapitalismi hallitsee myös itse kapitalistia eikä hänelle juurikaan jää vaihtoehtoja. Hän tunnisti, että talousjärjestelmässä on tuntemattomia voimia, joka ohjaa koko ihmiskuntaa tekemään asioita joita meidän ei pitäisi tehdä. Se on kuin itse luomamme hirviö, emmekä itse hallitse sitä. Tehdessään tämän havainnon hän otti tehtäväkseen paljastaa se maailmalle ja saattaa ihmiset taas yhteen luontaisen perusolemuksensa kanssa. 

Terveysongelmat ja lasten kuolemat hidastivat työtä

Marxin työtä ja ajattelua hidastivat terveydelliset ongelmat. Hän kärsi pahasta iho-ongelmasta ja paiseista, jotka häiritsivät jopa kävelemistä ja lepäämistä. Iho-ongelmat saattoivat muuttaa minäkuvaa ja aiheuttaa itseinhoa. Hän myös joutui laskemaan hautaan kolme omaa poikaansa. 

Marxin puheet herättivät Pariisissa huomiota. Pariisissa olevat Preussin vakoojat raportoivat niistä Preussin johtoa. Marx määrättiin poistumaan Pariisista 1845. Sen jälkeen Marx alkoi yhdessä kommunistien kanssa käynnistämään vallankumouksellisia salaisia ryhmiä eri puolilla Eurooppaa, jotka tahtoivat lakkauttaa yksityisomistuksen. 

Marx halusi paljastaa talousjärjestelmän piilevät ongelmat kansalle

Marx uskoi lain, uskonnon, politiikan, kulttuurin ja taiteiden yleisen tarkoituksen olevan valtaluokan pitäminen vallassa. Hän piti niitä ylärakenteena ja omana ideologianaan, jonka tarkoituksena on säilyttää nykytila. Marx katsoi tärkeimmäksi tehtäväkseen riisua tämä naamio, jotta kansa tajuaisi, että sitä on huijattu. Kapitalismin sisältämät voimakkaat luokkaerot sisälsivät jo oman tuhonsa siemenet ja hänen tarvitsisi vain saada työväestö toteuttamaan vallankumouksellinen tehtävänsä. Hän uskoi, että kommunismin myötä syntyisi historian viimeisin vaihe, jolloin luokkajaosta päästäisiin. 

Kommunistinen manifesti syntyy

Katovuodet Euroopassa ruokkivat vallankumouksen siementä. Tähän tilanteeseen hän kirjoitti sanoja säästelemättä Engelsin kanssa yhdessä 30 sivuisen teoksen ”Kommunistinen manifesti”, josta tuli kaikkien aikojen puhuttelevin ja pahamaineisin poliittinen propaganda. Vastoin ennakko-oletuksia teos myös ylisti porvaristoa ja sen aikaansaannoksia. Ja, että ilman kapitalismin saavutuksia, kommunismi ei voisi koskaan toimia. 

Toisaalta hän syytti porvaristoa siitä, että oli luonut jotain, mitä ei voinut enää itse hallita. Ehkäpä näin kävi myös Marxille itselleen, kun hänen ideologiaa alettiin soveltamaan vaarallisissa käsissä. 

Marx olisi haveksunut sotilashallintoja ja nationalismia

Vallankumouksen seurauksena valtaan noussut Stalin ainakin väitti saaneensa oppinsa Marxilta ja hänen teorioistaan. Tosin Stalinin teot ja autoritäärinen hallitsemistapa murskasivat Marxin vaaliman vapauden ja tasa-arvon. Nämä hallinnot olivat varmasti halveksuneet Marxia ja Marx niitä. Itse asiassa Marxilla oli enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Hän ei missään nimessä halunnut itseänsä nähtävän opettajana tai guruna. Marx uskalsi katsoa kapitalismia pinnan alle ja kysyi mihin se johtaa? Hänen herättämä suurin kysymys on, voimmeko elää kapitalistisessa järjestelmässä säilyttäen terveet, toimivat ja hyväksikäytöstä vapaat ihmissuhteet? Ja kuinka paljon talousjärjestelmän ohjaamana omasta luovuudesta luopuminen vaikuttaa minäkuvaan? Marxilla oli halu löytää perimmäinen syy ihmisen ahdingolle, kärsimykselle ja eriarvoisuudelle. 


”Filosofit ovat vain tulkinneet maailmaa. Tarkoitus on muuttaa sitä.” - Karl Marx


1800-luvun lopun suurten ajattelijoiden keskeisimmät vaikutusalueet:

• Karl Marx hyökkäsi sosiaalista ja taloudellista järjestystä vastaan.
• Friedrich Nietzsche kävi käsiksi kristilliseen moraaliin.
• Sigmund Freud kyseenalaisti ihmisen perusolemuksen.

Lähde: 
Netflix-dokumentti; Modernin maailman nerot, Karl Marx

Yle areenassa: Historia: Marx, Nietzsche ja Freud 

Pornoalalla lukuisten nuorten naisten tulevaisuus tuhotaan vain, koska se on kannattavaa liiketoimintaa

Onko hyväksyttävää houkutella nuoria pornoalalle pilaamaan tulevaisuutensa, vain koska siitä saa hyvin rahaa? Nuorille jää vain pelkkä katumus hyväksi käyttämisestä. Monet nuorista aavistavat sen ansaksi, mutta ajatus nopeasta rahasta ja kuuluisuudesta houkuttelevat. Miten media ja mainonta vaikuttavat ajatteluumme ja miksi niiden annetaan pahentaa ongelmaa?

Netflix-dokumentti: Hot girls wanted

Helppo raha ja kuuluisuus houkuttelee

Pornosivuilla käydään enemmän kuin Netflixissä, Amazonissa tai Twitterissä. Pornoalalle tulee joka vuosi tuhansittain 18-20 vuotiaita tyttöjä helpon rahan, elämäntyylin ja kuuluisuuden houkuttelemana. Kaliforniassa kondomin käyttö pornossa tuli pakolliseksi ja siksi monet yritykset siirsivät kuvaukset, esimerkiksi Miamiin.

Tulevaisuuden pilaava ura kestää yleensä 3-6 kuukautta

Pornoalalle virtaa nuoria tyttöjä. Monet heistä tietävät sen ansaksi, mutta nopea raha houkuttelee. He tarttuvat tilaisuuteen ja toivovat parasta. Tyypillisesti uusi tyttö pysyy alalla huonossa tapauksessa vain 1-3 kk, tyypillisesti 3-6 kk ja korkeintaan vuoden. Joskus tyttöä kuvataan ehkä vain kerran ja yleensä noin kuukauden kuluttua asia tulee myös oman perheen, ystävien ja asuinympäristön tietoon, kun kuvat ladataan verkkoon.

Pornoyhtiöt palkkaavat tytön yleensä 2-3 kertaa. Ellei hän ole suuri menestys, hänen pitää ottaa vastaan yhä erikoisempia töitä, voidakseen jatkaa alalla. 40 % nettipornosta kuvaa väkivaltaa naisia kohtaan.

Jäljelle jää vain katumus

Suurin osa ansaitusta rahasta menee työn vaatimaan matkustamiseen, vaatteisiin, kampaamoon ja meikkeihin. Joten yleensä, kun lyhyt ura on loppu, ovat rahatkin loppu. Jäljelle jää vain kysymyksiä ja katumusta. Dokumentissa kohdataan myös alalle päätyneen tytön äiti, isä ja poikaystävä.

Dokumentin katsominen saa miettimään onko raha enää väline ihmistä varten vai onko ihmiset rahan tekemisen välineitä? Onko tämä se mitä me haluamme ja mitä olemme valmiit hyväksymään? Onko totta, ettemme voi puuttua ihmisten myymiseen lain säädännöllä, koska toiminnan takana liikkuvat isot rahat? Jos emme tee asialle mitään, niin tuleeko ongelma poistumaan vai lisääntymään?

Katagoriat: Kuuma, synkkä

Kirjoittajan arvosana 4/5: Kannattaa katsoa

Dokumenttien katsominen on hyvä tapa laajentaa omaa tietoisuutta ja herätellä tutkimaan asioita erilaisista näkökulmista. Välillä on hyvä valita sellainenkin aihe, joka ei lainkaan tunnu siltä omalta jutulta.

Minä juoksen - raha kertoo mihin suuntaan ja kuinka kiireesti

Yhtenä selvänä iltana keskeytin suorittamisen, laskin kännykän alas ja aloin ajattelemaan rahaa. Tarkemmin ilmaistuna aloin ajatella rahan vaikutusta minun elämässä. Ja tähän oravat pyörässä otsikkokin sopii mainiosti.

Joskus, jos puhun ääneen näistä päätelmistä, niin ihmiset saattavat sanoa, että mene jonoon ja hae itsellesi juotavaa niin kuin muutkin ihmiset. Älä ajattele liikaa. Koska kuitenkaan maksa ei olisi kestänyt sitä ajatusten virtaa, päätin siis kirjoittaa puhumisen sijaan. Aivojen turruttamisen lisäksi jatkuva asioiden suorittaminen on myös mainio tapa suojata itsensä ajattelun aiheuttamilta haavoilta. Jos luet tämän ensimmäisen jutun loppuun, niin ymmärrät kyllä paremmin mitä tarkoitan.

(kuva Pixabay)

Joissain kirjoituksissa minua ärsyttää, etten oikein tiedä mikä osa on faktaa ja mikä kirjoittajan mielipiteitä tai päätelmiä. Tässä aiheessa koin tarpeelliseksi tehdä sen itselle ja sinulle helpoksi. Vaikkakin, kuten Janne Saarikivi kirjeessään toteaa kaikenlaisen tietämisen olevan aina vain todellisuuden jäsentämistä sen mukaan, jonka uskomme olevan todella tärkeää (Kirjassa Ainoa mikä jää).

Käyn työssä, jotta saan rahaa elinkustannuksiin

päätelmä	Minä käyn työssä, jotta saan rahaa perheeni perustarpeita varten, kuten ruokaa, vettä, sähköä, rahaa liikkumiskustannuksiin sekä kulutus- ja asuntolainojen takaisin maksamiseksi.
fakta	Julkisten tilinpäätöstietojen perusteella käyttämilläni elintarvekekaupoilla, esimerkiksi S-ryhmällä ja Keskolla, energiayhtiölläni, useimmilla suurilla työnantajilla, asuinkunnallani ja Suomella on velkaa.
päätelmä	Siis, kun asun, käyn työssä, ostan ruokaa ja sähköä tai maksan veroja, niin osallistun omalla panoksellani myös muiden ottamien velkojen ja korkojen maksuun.
Lähteet:	Yritysten tilinpäätöstiedot 2016, valtionvelka.fi

Kenelle oikein teen töitä ja myyn aikaani?

Kenelle loppujen lopuksi maksan? Kenen hyväksi teen siis työtä? Viime kädessä aika on se mitä minulla on tässä elämässä. Ja aika on minulle arvokasta, koska sitä on vain rajallinen määrä. Kun teen työtä jollekin palkkiota vastaan, asetan arvon ajalleni. Kenen hyväksi oikein myyn aikaani?

Mitä raha on?

Jotta oman käyttäytymisen ymmärrykselle tulisi mahdollisuus, olisi varmasti aluksi hyvä kaivaa hieman syvemmältä, mitä raha oikeasti on. Siis muutakin kuin satunnaisesti näkyvät setelit ja kolikot lompakossa tai numerot tietokoneen ruudulla.

fakta	Suomen Pankki laskee liikkeeseen Suomessa tarvittavat setelit Euroopan keskuspankin luvalla. Seteliraha on keskuspankin velkakirja setelin haltijalle.
fakta	Pankkitalletus tai säästö puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.
fakta	Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle.
päätelmä	Velkojen lisääntyminen siis on rahan määrän lisääntymistä.
Lähteet:	suomenpankki.fi, Suomen Pankin vuosikertomus 2016, euro.fi

Pitää siis ottaa selvää velasta. Velkaa on kyllä kertynyt ja sen lyhentäminen on tuttua hommaa. Kenellehän Suomi muuten on velkaa?

Suomen velka, jota minäkin maksan

fakta

Suomen valtiolla on tällä hetkellä neljätoista päämarkkinatakaajaa:

• Bank of America Merrill Lynch  (USA)
• Barclays Capital  (Iso-Britannia)
• BNP Paribas  (Ranska)
• Citigroup  (USA)
• Crédit Agricole (Ranska)
• Danske Bank (Tanska)   
• Deutsche Bank (Saksa) 
• Goldman Sachs (USA) 
• HSBC (Iso-Britannia)
• J.P. Morgan (USA)  
• NatWest Markets (Skotlanti)  
• Nomura (Japani)
• Nordea (Ruotsi)
• Société Générale (Ranska)

fakta	Tyypillisiä valtionvelan takana olevia sijoittajia ovat esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt, keskuspankit, sijoitusrahastot ja liikepankit. Suurin osa sijoittajista on Suomen ulkopuolelta.
Lähde	valtiokonttori.fi, valtionvelka.fi

Mitä tapahtuu, kun valtio ottaa velkaa?

fakta	2017 Suomen valtion budjetti oli n. 55 Mrd. Lisävelkaa esitettiin otettavaksi 5,5 Mrd.
fakta	Kun päätös valtion velan lisäämisestä on tehty, Valtiokonttori laskee uusia velkakirjoja liikkeeseen päämarkkinatakaajina toimivien pankkien välityksellä.
fakta	Pankki, jonka haltuun velkakirja päätyy, tekee tilikirjauksen eli luo tarvittavan rahamäärän.
fakta	Pankilla tulee olla yleensä myönnettävästä lainasta 1 % vähimmäisvarantona omaa pääomaa.
fakta	Tilikirjauksena luotua ”talletusta” vastaan pankki voi myöntää edelleen uusia lainoja.
päätelmä	Näin liikkeellä eli markkinoilla olevan rahan määrä siis lisääntyy lainojen annon myötä.
fakta	Lainan myöntänyt pankki saa oikeuden periä lainan määrän lisäksi korkoa.
fakta	Talousarvion mukaisesti vuoden 2017 aikana korkoa valtion veloista maksettiin 1,3 miljardia.
päätelmä	Kaikki liikkeellä oleva raha on velkaa eli velan korkojen maksu tapahtuu aina omasta tai muiden ottamasta lainarahasta.
päätelmä	Maailmanlaajuisesti korkomenojen noustessa, kasvaa markkinoilta korkoja varten kerättävän rahan määrä, mikä tekee liikkeellä olevan rahan tarjonnasta hiljalleen yhä niukempaa. Niukkuus ohjaa meitä käyttäytymään eri tavoilla rahan keräämiseksi ja sen säästämiseksi. Niukkuuden merkitys kasvaa väestöryhmissä, joilla on vain vähän rahaa käytettävissä.
Lähteet:	Hallituksen esitys talousarviosta 2017, valtionvelka.fi, Laki luottolaitostoiminnasta 610/2014, Laki saatavien perinnästä 22.4.1999/513, suomenpankki.fi

Valtion velan luonteesta

haastattelu	Taloustieteen Nobelisti Paul Krugmanin mukaan: Valtion velka ei ole sama asia kuin yksityisen henkilön velka. Todellisuudessa lainan absoluuttisella määrällä ei ole juurikaan merkitystä, koska valtion oletetaan olevan olemassa ikuisesti. Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja pois koskaan. Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät ja velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa. Tärkeintä on säilyttää luottamus talouden hoitoon ja se, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin verotulot.
haastattelu	Suomen Pankin rahapolitiikkaosaston päällikkö Tuomas Välimäen mukaan taas valtion velka täytyy maksaa takaisin aivan samoin kuin jos kyseessä olisi mikä tahansa yksityinen taho. Vaikka Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki ovatkin lisänneet selvästi osuuksiaan valtion velasta.
päätelmä	Talouden asiantuntijoillakin on erilaisia käsityksiä velan luonteesta, joten epäselvyyttä voisi olettaa olevan myös tavallisten palkansaajien keskuudessa.
päätelmä	Joka tapauksessa valtion korkomenojen kasvaessa, kasvaa tarve nostaa yrityksiltä ja kansalaisilta kerättäviä maksuja.
päätelmä	Lopulta tehdyn työn tai myynnin tuloksena ansaittua rahaa päätyy siis lopulta sille, jolla on oikeus myöntää luottoa ja sitä kautta oikeus periä korkoa ja luotonhoitamiseen liittyviä maksuja.
Lähteet:	Suomella on lähes 100 miljardia velkaa, jota ei tarvitse maksaa pois, https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/suomella-on-lahes-100-miljardia-velkaa-jota-ei-tarvitse-maksaa-pois/6022610#gs.3IRDFnk, viitattu 29.8.2017. Suomen Pankki on jo valtion suurin velkoja – keskuspankeilla sama tahti muissakin EU-maissa, http://www.hs.fi/talous/art-2000002909540.html, viitattu 29.8.2017.

Mitä tapahtuu, kun minä otan velkaa?

fakta	Kun minä otan esimerkiksi asuntolainan, pankki tekee lainasummasta tilikirjauksen ja näin uutta rahaa syntyi.
fakta	Kun maksan velkaa takaisin, velan oton kautta syntynyt raha lakkaa olemasta.
fakta	Lainasumman lisäksi minun on hankittava pankin perimä korko ja kulut. Minun siis on hankittava rahaa enemmän kuin sitä syntyi.
fakta	Lisäksi pankki katsoo tililleni tulleet rahat talletuksena ja voi käyttää niitä muiden lainojen myöntämisessä ja voi taas ansaita edelleen lisää korkotuloja sekä luottoon liittyviä kuluja.
fakta	Pankilla on myös laillinen oikeus lunastaa reaalinen omaisuus, jos velallinen ei pysty maksamaan velkaa.
päätelmä	Toisaalta pankilla ei alun perinkään ollut lainaamani rahaa, koska lainan myöntämiseen riittää, että pankilla on 1 % myöntämästään lainasta. Silti sitoudun käyttämään aikaani siihen, että hankin sen maksamiseen tarvittavat rahat.
Lähteet:	J.Holvas, 2009. Talousmetafysiikan kritiikkiä. Tutkijaliitto. ISBN 978-952-5169-56-0. www.euro.fi (viitattu 16.12.2017), Ulosottokaari 15.6.2007/705.

Voihan talouskasvu ja bruttokansantuote

fakta	Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen muutoksella. Kun muutos on lievästi negatiivinen, kyseessä on taantuma. Jos taantuma syvenee ja jatkuu pidempään, puhutaan lamasta.
fakta	Bruttokansantuote lasketaan yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta, investoinneista sekä viennin ja tuonnin erotuksesta.
fakta	Yksityistä kulutusta laskettaessa huomioidaan lukuisia kotitalouksien menoeriä mukaan lukien maksetut luottojen korot sekä asunnonvälityspalkkiot.
päätelmä	Siis mitä enemmän tuotetaan järjestelmään uutta rahaa lainoja otettaessa ja mitä enemmän maksetaan lainojen korkoja sitä enemmän talous kasvaa. Voisi kyllä kysyä kenen talous?
huomio	Aiheeseen tutustuessa tuli pian selväksi, että talouskasvua onkin varsin laajalti kritisoitu keskeisenä toimintaa ohjaavana mittarina. Siitä huolimatta sen asema politiikassa ja viestinnässä on pysynyt keskeisenä. Kääntöpuolena talouskasvun tavoitteleminen ohjaa yrityksiä ja kuluttajia luonnonvarojen todellista tarvetta suurempaan käyttöön sekä velkaantumisen lisääntymiseen. Ja toisaalta rahaa voidaan luoda rajattomasti, mutta luonnonvaroja ja puhtaita vesistöjä on vain rajallinen määrä.
lähteet	A.Hyytinen ja P.Rouvinen. 2005. Mistä talouskasvu syntyy?. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA. Taloustieto Oy. ISBN 951-628-429-9. Tilastokeskus, http://www.stat.fi/meta/kas/bktmarkkina.html (viitattu 17.12.2017) J.Hoffren. 2008. Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2008

Valtion luottoluokitus

fakta	Valtion luottoluokitus on luottoluokituslaitoksen arvio lainanottajan kyvystä ja tahdosta selviytyä taloudellisista velvoitteistaan.  Tässä luokituksessa kolmas osapuoli eli luottoluokittaja arvioi, esimerkiksi kansantalouden tilaa, julkisen talouden kuntoa ja poliittista järjestelmää.
fakta	Suomen valtio ostaa luottoluokituspalveluja kolmelta luottoluokituslaitokselta, jotka ovat Fitch Ratings (USA), Moody’s Investors Service (USA) ja S&P Global Ratings (USA).
fakta	Hyvän luottoluokituksen avulla valtion on mahdollista saada riittävästi halpakorkoista pääomaa, jolla se pystyy ylläpitämään korkeaa koulutusjärjestelmää ja tukemaan korkean teknologian kehitystyötä.
fakta	Korruptoitunut, sotilashallinnolla johdettu maa, jolla on rikkaat luonnonvaraesiintymät saa yleensä alhaisen luottoluokituksen. Toisaalta luonnonvaroiltaan köyhä maa, jota hallitaan rauhanomaisesti ja demokraattisesti yltää todennäköisesti korkeaan luottoluokkaan.
päätelmä	Luottoluokituksesta on siis periaatteessa tullut luonnonvaroja tärkeämpi asia valtion taloudelle. Tämä tekee luottoluokitusjärjestelmästä merkittävän valtioiden rajat ylittävän vallankäytön välineen. Pääomien jako ja politiikka ovat siis aina vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos valtion johto ei toteuta luotonantajien toivomaa politiikkaa ja, esimerkiksi tee ehdotettuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja koulutukseen, voi se aiheuttaa ongelmia.
kysymyksiä	Ovatko valtiot siis oikeasti itsenäisiä vai luottoluokittajien ja rahoittajien ohjaamia yhteisöjä, tavallaan eräänlaisia siirtomaita?  Ohjataanko valtioiden luonnonvaroista, sinun ja minun työpanoksesta saatava hyöty koronmaksun kautta rahoittajille? Siis sen lainarahan korkoja, joka luotiin tyhjästä luotonantotilanteessa. Miksi minä siis käynkään töissä ja kenelle muille teen töitä?
lähteet	Tietoa luottoluokituksesta, http://www.valtionvelka.fi/ (viitattu 10.3.2018) Harari, Y.N. 2017. Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. ISBN 978-952-279-470-3.

Kuka sodasta hyötyy?

fakta	Sota on valtioiden, tai valtioiden osien kamppailu, jossa käytetään väkivaltaa. Nykynäkemyksen mukaan sota ei kuitenkaan aina ole pelkästään valtioiden välillä käytävä kamppailu, sillä sodan osapuolina voivat olla myös uskonnollisesti, etnisesti, ideologisesti tai kulttuurisesti toisistaan poikkeavat ryhmät.
fakta	Ryöstösodalla tarkoitetaan tilannetta, missä yhteisö tai valtio hyökkää toisen alueelle tavoitellen omaisuutta ja/tai resursseja.
fakta	Esimerkiksi talvisotaa on pidetty Neuvostoliiton osalta ryöstösotana, jolla oli selkeästi taloudelliset tavoitteet. Tavoitteina oli saada haltuun vesivoimaa sekä teollisuuslaitoksia. Maailman rikkaimpana pidetty Petsamon nikkeliesiintymä liitettiin Neuvostoliittoon.
lähteet	https://fi.wikipedia.org/wiki/Sota Turtola, M. 2016. Mannerheim. Kustannusosakeyhtiö Tammi. ISBN 978-951-31-9112-2

Mitä Kreikalle tapahtui?

fakta	Kreikan valtion velan ottaminen lisääntyi merkittävästi suhteessa bruttokansantuotteen kasvuun. Eli velkataakka alkoi kasvaa nopeammin kuin verotulot. Tämä aiheutti luottoluokituksen merkittävän laskun.
fakta	Kreikan 10-vuotisten valtionlainojen korot kävivät 2011 loppuvuonna lähes 40 % tasolla ja uudesta lyhytaikaisesta velasta pyydettiin lopulta jopa 800 % lainakorkoja.
fakta	Kreikalle koottiin tukipaketti kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja euromaiden rahoituksella. Tukipaketin ehtona Kreikan valtiolta vaaditaan valtion omaisuuden yksityistämistä 50 miljardin euron arvosta. Myytävästä omaisuudesta perustettiin rahasto muun muassa pankkien tukemiseksi.
fakta	Kansainvälinen valuuttarahasto IMF voi antaa lainaa tilanteessa, jossa valtion on käytännössä mahdotonta saada lainaa muualta. Valuuttarahaston tehtäviin kuuluu myös politiikkasuositusten tekeminen kaikista jäsenmaista.
fakta	Valtion omaisuuden myynti käsitti aina satamista, lentokentistä, kiinteistöistä, rannoista sekä rauta- ja moottoriteistä aina teleliikenteeseen, postiin, veteen, kaasuun, öljyyn ja sähköön.
fakta	Pireuksen satama on siirtynyt Kiinalaisomistukseen. Yhdysvaltalaiset sijoittajat, näyttelijät ja venäläiset liikemiehet ovat ostaneet saaria Kreikasta.
pohdintaa	Kreikan tilanteessa rahaa käytettiin välineenä, kun toisen valtion omaisuutta siirrettiin sijoittajien ja yritysten haltuun. Kun vertaa sodankäynnillä tavoiteltavaa taloudellista hyötyä ja sitä, miten yksittäisen valtion omaisuutta voidaan jakaa sijoittajille ja yrityksille, voi havaita yhteisiä piirteitä. Tulee väistämättä mieleen kysymys ketä nykyinen rahatalousjärjestelmä hyödyttää ja käytetäänkö sitä väärin? Kuinka moni olisi hyväksynyt, jos demokratian syntymaa olisi valloitettu sotilaallisin toimin? Ja kuinka moni nyt sopivan uutisoinnin avustuksella lähinnä naureskeli kreikkalaisten vastuuttomalle taloudenpidolle ja hyväksyi tehdyt toimet oikeutettuina?
lähteet	Sijoitustieto, 2015. Kreikan kriisin vaiheet, sen vaikutus Helsingin pörssissä ja tilanne nyt (https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kreikan-kriisin-vaiheet-sen-vaikutus-helsingin-porssissa-ja-tilanne-nyt). Viitattu 21.12.2017 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) (http://vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/kansainvalinen-valuuttarahasto-imf). Valtiovarainministeriö. Viitattu 21.12.2017 Yle, 2015. Kreikka myy saariaan – hinnat vajaasta miljoonasta ylöspäin (https://yle.fi/uutiset/3-8169831). Viitattu 21.12.2017

OSA2: VAPAITA AJATUKSIA SIITÄ MIHIN RAHAN EHDOILLA TOIMIMINEN OHJAA MEITÄ?

Talousjärjestelmän onnistuminen ja kääntöpuoli

Keksintönä ja välineenä raha on ollut varsin toimiva ja se on mahdollistanut monien asioiden toteutumisen ja tapahtumisen. Rahajärjestelmä on onnistunut siinä missä mikään uskonto, ideologia tai poliittinen järjestelmä ei ole onnistunut. Se on ainoa maailmanlaajuinen luottamukseen perustuva toimiva järjestelmä.

Kuitenkin nykyisellä järjestelmällä on myös kääntöpuolet, joita tulisi tarkastella kriittisesti, esimerkiksi:

•  Talouskasvun lisäämiseksi ihmiset on tarve saada kuluttamaan ja velkaantumaan.
• Näin luonnonvaroja käytetään enemmän kuin olisi tarpeen. Ilmasto likaantuu ja vesistöt likaantuvat enemmän kuin selviämisen kannalta olisi tarpeen.
• Onnettomuudet synnyttävät liiketoimintaa.
• Sairastaminen synnyttää liiketoimintaa.
• Pelon ilmapiirin luominen luo liiketoimintaa.
• Kouluttaminen on kuluerä.
• Vaikutusvalta yksilöiden käyttäytymiseen lisääntyy niukkuuden lisääntyessä.
• Vaikutusvalta yksilöiden käyttäytymiseen lisääntyy yleisen koulutustason laskiessa.
• Raha on useiden rikosten motiivina.
• Sodat tuottavat liiketoimintaa, esim. sotateollisuudelle, pankeille, rakennusliikkeille ja rakentamisesta hyötyville yrityksille. Esimerkiksi toukokuussa 2017 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump allekirjoitti jättimäiset asekaupat Saudi-Arabiaan. Kaupan arvo oli noin 400 miljardia eli yli seitsemän kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti.

Unohtamatta myöskään sitä, että vuosien saatossa Suomen valtio on luopunut omistuksistaan.

lähteet	Valtio myynyt kansallisomaisuutta 17,5 miljardilla. (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/is-valtio-myynyt-kansallisomaisuutta-17-5-miljardilla/5896128#gs.pbxk64g (viitattu 21.12.2017)
	Trump allekirjoitti jättimäiset asekaupat Saudi-Arabiaan.  https://yle.fi/uutiset/3-9624811 (viitattu 27.12.2017)

Tarkastelemalla omaa ympäristöä varsin lyhyellä aikavälillä voi tehdä havaintoja taloudellisten säästötoimien vaikutuksista hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin, esimerkiksi:

• Koulutuspaikkoja on vähennetty.
• Kouluja on lakkautettu.
• Opettajien ja avustajien virkoja on vähennetty.
• Määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet.
• Työpaikkoja on vähennetty.
• Työaikaa on lisätty.
• Terveydenhuoltopalveluja ja -henkilöstöä on vähennetty.
• Vanhustenhuoltoa on heikennetty.
• Teiden kunnossapitoa on heikennetty.
• Velkaantuminen on lisääntynyt.
• Nuorten syrjäytyminen lisääntynyt (lähde: Valiokuntamietintö TrVM 1/2014 vp - M 3/2014 vp Nuorten syrjäytyminen)

Talousjärjestelmän uskomukset vaikuttavat käyttäytymiseemme

Selvää on, että viestinnällä vaikutetaan käyttäytymiseemme eli siihen mitä valintoja teemme ja mitä puhumme. Se vaikuttaa meihin kaikkiin, varmasti enemmän kuin tiedostamme tai haluamme. Sen avulla suurin osa meistä naureskeli, samalla kun demokratian syntymaa oli hyökkäyksen kohteena. Informaatio on paras ase propagandaa vastaan. Myös rahajärjestelmään kytkeytyvät uskomukset vaikuttavat merkittävästi käyttäytymiseemme. Politiikka vaikuttaa käyttäytymiseemme. Määritelmänä politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista. Vallitsevassa politiikassa mielellään yhdistetään talouskasvu ja hyvinvointi. Mutta ovatko ne oikeasti sama asia? Ja kenen asioita loppujen lopuksi ovat ne yhteiset asiat, joita edistetään?

Esimerkiksi uusi alkoholilaki oli hallitukselle tärkeä. Tutkitusti alkoholi saa ihmiset kuluttamaan ja syömään enemmän. Lisäksi siitä koituvat haitat luovat liiketoimintaa, puhumattakaan alkoholiteollisuuden hyödyistä. Usein päätöksissä mennään raha edellä seurauksista välittämättä. Tämän osalta kritiikki ei rajoitu pelkästään hallitukseen, koska kaikkien puolueiden ohjelmat ja tavoitteet on kirjoitettu vahvasti rahakeskeisesti. Yksikään puolue ei kohdista kritiikkiä talousjärjestelmään, vaan hyväksyy sen ehdot ja suunnan. Eikö ihan muiden asioiden pitäisi olla niitä ihmisten yhteisiä asioita?

Mikä on puhtaan juomaveden arvo tulevaisuudessa?

Myös uusien kaivosten tai muiden ympäristöön vaikuttavien laitosten avaamista tulisi arvioida huolellisesti, sillä niiden vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Laajan ympäristövaikutusten arvioinnin rinnalla pitäisi myös käydä avoin keskustelu, onko sen avaamiselle perusteita yhteiskunnan ja elämän jatkuvuuden kannalta vai onko sen tarkoitus vain vastata tarpeettoman kulutuksen ja talouskasvun vaatimuksiin. YK:n arvion mukaan jo kolmenkymmenen vuoden kuluttua kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä kärsii vesipulasta. Silti käynnissä on useita selvityksiä alueilla, jossa on toistaiseksi maamme puhtaimmat vesistöt. Liike-elämän johtotähdet politiikan kärjessä edistävät hankkeita, muuttavat lainsäädäntöä sopivaksi ja pitävät huolen, että valvontaa suorittavien virastojen resurssit pidetään riittämättöminä. Samalla puhutaan sujuvasti arvoista, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Arvotonta, pahoinvointia vai kestämätöntä kehitystä?

Hallituskin on selkeästi sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Mitäpä ihminen tosiaan vedellä tekisi. Sitähän tulee hanasta ja kaupasta saa valmiiksi pullotettuna.

Pulaa vaihtoehdoista

Kirjoittaminen käynnistyi pohdinnasta, miten raha vaikuttaa omaan käyttäytymiseeni. Ehkäpä itse toimin niin kuin toimin, koska uskon, ettei minulla juurikaan ole vaihtoehtoja. Jos joku uskoo, ettei ole vaihtoehtoja, niin hänellä ei ole vaihtoehtoja. Ihanne-elämää eläessä sitoutuu väistämättä toimimaan järjestelmän mukaisesti ja ajautuu verkostoon, joka ohjaa toimintaa merkittävästi. Käy koulut – mene töihin – hanki puoliso – ostakaa auto – rakentakaa talo – ostakaa paljon tavaroita ja koneita – hankkikaa lapset – käykää lomilla - jää eläkkeelle. Mistä tämä malli tuli mieleeni ja ketä tämä hyödyttää eniten?

Ruuvit löyhällä

Joku meistä ajattelee, miten pärjäisi tulevassa haastattelussa muita paremmin ja saisi parempipalkkaisen työn. Toinen suunnittelee, mitä tekisi seuraavalla lomalla. Kolmas rukoilee, että itse ja muut perheenjäsenet selviäisivät huomisesta sodan runtelemassa kotikaupungissa. Neljäs istuu pakettiauton takaosassa tietämättä määränpäätä ja sitä, että sukulaiset möivät juuri hänet seksikauppaa harjoittavalle järjestölle. Vain siksi, koska hänen kehonsa on tässä talousjärjestelmässä ainoa asia, jolla voi olla arvoa.

Mitä, jos päätettäisiinkin yhteisesti, että jatkossa vaihtokaupan välineenä toimisivat vaikkapa ruuvit. Mitä pidempi ruuvi, sen suurempi arvo sillä olisi. Pankit lainaisivat ruuveja niitä tarvitseville ja suuryritykset koko organisaation voimin keksisivät keinoja, miten saisivat kerättyä haltuunsa mahdollisimman paljon ruuveja ja toisaalta, miten ruuvimenot pidettäisiin mahdollisimman alhaisina. Konsulttiyritykset antaisivat neuvoja yritysjohtajille, miten ruuvivirtojen maksimointi tehdään. Ruuvit sinkoilisivat pajatsoissa ja kilisisivät mukavasti värikkäissä hedelmäpeleissä voitokkaan musiikin säestyksellä, kun transsissa olevat ihmiset odottavat silmät kiiluen taas saavansa palkkionsa, kuin Palvovin koirat kokeessa. Vuosittain julkaistaisiin listoja, kenelle on kertynyt eniten ruuveja omiin taskuihin. Keksittäisiin oma nimitys niille, joilla ei ole tarpeeksi ruuveja. Tällaista henkilöä voitaisiin nimittää yhteisesti, esimerkiksi "löyhäksi". Ja hyvin pian ruuvit nousisivat arvomaailmassa paljon tärkeämmäksi kuin ihmiset, puhdas ravinto, vesi tai maapallon elämän jatkuvuus. Eikö tuntuisi selvältä, että nyt on ruuvit löyhällä? Tai siis löyhällähän ne ruuvit nimenomaan eivät olisi. Mitä eroa tällä mielikuvitusleikillä on nykytilanteeseen verrattuna? 

Harva muutos käynnistyy johtamisen ajattelutapojen muutoksesta

Valtarakenteille on tyypillistä, että nykyisistä rakenteista pidetään kiinni. Oletko pistänyt merkille, että harva muutos lähtee liikkeelle siitä, että muutetaan johtamisen rakenteita ja johtamisen ajattelutapoja, on sitten kyse yrityksen, kunnan tai valtion johtamisesta. Ja mitä enemmän erilaisia ihmisryhmiä tai tasoja, sitä helpompi on ryhmät saada toisiaan vastaan ja sitä helpompi hallita. Nykyisestä talousjärjestelmästä kiinni pitäminen saattaa vain hidastaa kehitystä ja ylläpitää tai pahentaa sen kautta luotuja ongelmia. Toisaalta on muistettava, että jokainen olemassa oleva ongelma vaatii riittävän määrän ihmisiä, jotka hyväksyvät ongelman olemassaolon. Ja ongelma voi olla olemassa vain niin kauan, kun hyväksymme sen.

Matkoilla on saattanut huomata lomakohteessa siirtomaavallan aikaisten jälkien näkyvän vielä nykypäivänäkin. Luonnonvarat on kaivettu ja maaperä köyhtynyt. Tyypillisesti koulujärjestelmä, terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat alkeellisia. Tästä näkökulmasta ajateltuna pitäisikö huolestua, jos politiikan avulla heikennetään koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa? Samalla, kun tuetaan suurten sijoittajien ja toisten maiden omistuksessa olevien yritysten toimintaa luonnonvarojemme hyödyntämiseksi. Kuinka syvällisesti tätä voi tarkastella luonnonvarojen riittävyyden, ilmaston ja vesistöjen kannalta? Kulutuksen täytyy kasvaa ja työpaikkojen lisääntyä. Vaikka samaan aikaan on ajettu alas nykyistenkin työpaikkojen yhteiskuntavastuullinen tehtävä, joka niillä aiemmin oli. Yksi tehdas työllisti helposti 2000-3000 ihmistä ja paikallinen liike-elämä pienillä paikkakunnilla kukoisti. Nyt työntekijöiden määrä on pudonnut kymmenykseen ja vuokrattavia liiketiloja riittää.

Oravanpyörän vauhdissa

Kirjoitusta työstäessä toisaalta aloin myös ymmärtää paremmin kavereideni kehotuksia, että on helpompi joskus hukuttaa ajatukset, vaikka päihteisiin tai viihteeseen. Asioiden selvittäminen ja niiden kirkastuminen tuntuivat varsin raskaalta ja ahdistavalta. Ihan kuin olisi selvinnyt, että tähän mennessä eletty elämä olisikin vain ennalta kirjoitettua huonoa teatteria, jota käsikirjoittajat seuraavat katsomosta. Ihan kuin olisinkin vain osa maailmanlaajuista pyramidipeliä tai rimpuilisin hämähäkinseitistä toiseen, vain huomatakseni niistä irti pääsemisen olevan toivotonta. Olemmeko sittenkin vain osa koneistoa, jonka työn hedelmät kerää harvat ja valitut? Taitavasti luotu illuusio vapaudesta valita, mutta miten kuitenkin valtaosa meistä päätyy tekemään juuri samanlaisia valintoja? 

Meidän tehtävä on tehdä mahdollisimman monta ostopäätöstä ja käytettävä mahdollisimman iso osa parhaassa terveydentilassa elettävästä ajasta rahan keräämiseen, mahdollisimman tehokkaasti. Moni samassa oravanpyörässä juokseva kokee väsymystä ja mielen terveyteen liittyvät ongelmat ovat yleistyneet. En tiedä johtuuko se siitä, että sisimmässään moni meistä tuntee, ettei tässä ole kovin paljoa järkeä ja kuinka raadollisia asioita loppujen lopuksi joudumme hyväksymään tai sulkemaan pois mielestä. Hyväksymällä järjestelmän nykytilan hyväksymme sotia, murhia, ihmisten myynnin kokonaisena tai eliminä, hyväksymme huumeet, hengitysilman ja juomakelpoisen veden pilaamisen sekä rahan avulla luodut siirtomaat. Hyväksymme myös sen, että lapsillamme ja heidän lapsillaan tulee vielä olemaan hieman tukalampaa.

Vastustan vastustamista

En kuitenkaan usko, että osoittelu, eriytyminen tai vihaaminen olisi ratkaisu. En usko, että olisi salaisia ryhmiä tai pahoja ”kapitalisteja”, jotka tietoisesti johtavat muita harhaan tai käyttävät hyväksi. Jokainen liike-elämän pelisäännöillä menestynyt on varmasti lahjakas näkemään kokonaisuuksia, huomaamaan syy-seuraus suhteita ja tekemään oikeita valintoja kyseisessä viitekehyksessä. Jokainen yrityksen tai politiikan johtaja on taitava kommunikoimaan ja vaikuttamaan muihin ihmisiin, ja siksi paikkansa ansainnut. En usko, että arvontapelin pääpotin voittajan luonne perustavanlaisesti muuttuu sillä hetkellä, kun viimeinen pallo tippuu putkesta ulos. Hän on äärettömän onnekas ja sen määrän onnea soisin kaikille. 

Syytä on meissä kaikissa, jotka luotamme tähän yhteiseen luottamukseen perustuvaan mielikuvitusjärjestelmään, jossa muista hyötyminen on tavoiteltavaa.  Ja uskommeko siihen, että tämä on parasta mihin ihmisinä pystymme? Järjestelmän rakenteissa tai yhteisissä arvoissa voi olla suuria ongelmia, jotka voidaan korjata. Hyvät kysymykset, tieto, tosiasioiden hyväksyminen, sataprosenttisen vastuun ottaminen ja yhteisestä suunnasta päättäminen ovat avaimia muutokseen. Ei ole tarvetta vastustaa. On tarve yhdistyä ja tehdä yhteisiä päätöksiä.

Päätös yhteisistä arvoista antaa päämäärän

Olemmeko yhteiskuntana koskaan edes aidosti ajatelleet, mikä olisi oikea tavoitetila mihin tämän kaiken tulisi ohjata? Ja kenen tehtävä on se määritellä? Kuka sen hyväksyy? Voiko meillä olla muuta tavoitetta kuin ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edistäminen ja maapallon elinkelpoisuuden parantaminen tulevia sukupolvia varten? Sen sijaan, että käytämme aikaa epäolennaisiin asioihin, voisimme keskittyä enemmän arjen ongelmien ratkaisuun, elämänlaadun ja jatkuvuuden kehittämiseen. 

Luultavasti kaikki muutokseen tarvittavat ihmiset, resurssit ja teknologia ovat käytettävissä jo nyt, jos vain yhteinen tahtotila löytyy. Muutoksen ei välttämättä tarvitse olla kovin suuri ollakseen merkittävä. Voi riittää pelkästään se, että ihmiset muodostavat riittävän vahvan liiton ja ilmaisevat selkeästi, että nykymeno riittää jo ja tekevät päätöksen uudesta yhteisestä suunnasta ja arvoista. Tai esimerkiksi sovitaan vaikka aluksi, että pidetään mainio raha välineenä, mutta pankit, yritykset tai valtiot eivät saa tuottaa voittoa pitkällä tähtäimellä, vaan niillä on niiden ainoa tehtävä on yhteiskunnan tarpeiden ja elämän jatkuvuuden varmistaminen. En ainakaan ole nähnyt yhtään tarvehierarkiaa, jossa taloudellisen voiton tavoittelulla olisi mitään todellista roolia. 

Ja mitä jos median ammattilaisten ainoa tehtävä olisikin hyvinvoinnin tukeminen? Ajattele mikä vaikutus näillä olisi politiikassa käsiteltäviin asioihin ja kuinka nopeasti voisimme luoda todellisen sivilisaation kestävälle pohjalle.

Se ryhmä, joka muutoksen käynnistää, olisi varmasti vahvoilla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Historia on osoittanut, että koskaan ei tule aliarvioida sen muutoksen voimaa, jonka vain muutama ajatus ja pieni joukko ihmisiä voi käynnistää.


AIHEESEEN SOPIVAA MUSIIKKIA
Pyhimys - 1 %
https://www.youtube.com/watch?v=-KUt-pIc-vg

Poju - Vedä
https://www.youtube.com/watch?v=JaPz7arztns

Jope Ruonansuu - Aatteleppa ite
https://www.youtube.com/watch?v=qEUw2iyEx-U


LEHTILEIKKEITÄ

Kuva 20.5.2017. Yhteensä jopa noin 400 miljardin euron tilausten odotetaan luovan jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja Yhdysvaltoihin. (kuva Mika Hentunen)

Kuva 29.3.2018. Kiinnostus Suomen maaperän luonnonvaroja kohtaan on ennätyslukemissa. Onko kaikki kuitenkaan vaihdettavissa rahaan, joka luodaan tyhjästä lainanottohetkellä?